Lakisääteiset yksilökohtaiset suunnitelmat

Saumattomat, yhteensovitetut palvelut

Kuntoutustoimenpiteet ja palveluiden kokonaisuus perheen arjessa muodostavat parhaimmillaan saumattoman ja mielekkään kokonaisuuden, jossa mahdollistuu yhteistoi- minta verkostojen yhdyspinnoilla lapsen kuntoutumisen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lapsen tai nuoren ja hänen perheensä näkökulmasta kehityksen tukeminen, lääkinnällinen kuntoutus, varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus muodostavat kuntoutumisen kokonaisuuden, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa päämääränään lapsen toimintakyvyn edistyminen (kuva 11).

Eri tahojen lakisääteiset yksilölliset suunnitelmat

Terveydenhuollon, sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen toimintaa ohjaavissa laissa ja asetuksissa on säädetty yksilöllisen suunnitelman laatimisesta sekä yhteistyövelvoitteesta yhdessä muiden palveluiden järjestäjien kanssa.

Koska lapsi tai nuori ja perhe toimivat monen eri palvelunjärjestäjän kanssa, on tärkeää, että palvelut suunnitellaan ja koordinoidaan yhdessä ja että suunnitelmiin on kirjattu eri toimijoiden vastuut ja työnjako sekä nimetty koordinoiva vastuuhenkilö paikallisesti sovi- tun käytännön mukaisesti.

Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma??

Nepsy-suunnitelma lapsen vasuun ja hojksiin

Yhteisen suunnitelman hallinnointi; lapsen vasu, wilma?

Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu)

Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu) on laadittava jokaiselle lapselle hänen kasvatuksensa, opetuksensa ja hoitonsa toteuttamiseksi. Varhaiskasvatussuunnitelman inklusiivisen kasvatuksen periaatteen mukaisesti kuntoutus nivotaan mahdollisimman tiiviisti osaksi lapsen ja lapsiryhmän perustoimintaa sekä osaksi kaikkien lasten yhteistä toimintaa.

Suunnitelmaan kirjataan tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi, lapsen tuen tarve, tukitoimet ja niiden toteuttaminen. Varhaiskasvatuslaissa korostetaan lapsen suunnitelman laatimista yhteistyössä vanhempien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa.

Varhaiskasvatuslaki velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisia osallistumaan lapsen tuen tarpeen arviointiin varhaiskasvatuksen järjestäjän sitä pyytäessä. Päiväkodissa lapsen suunnitelman laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettaja ja erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteutumisen arviointiin tarpeen mukaan. Opetushallitus on laatinut lapsen suunnitelman laatimiseen ohjeita ja lomakepohjia.

Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma (tehostettu tuki)

Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaan opettajan tai opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon. Arvio laaditaan yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa. Laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita, etenkin silloin, kun on kyse oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä haasteista.

Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää tuen tarpeiden selvittämisen, tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta.

Pedagogisessa arviossa kuvataan kirjallisesti:

  • oppilaan tilanne ratkaisukeskeisesti ja kokonaisuutena
  • oppilaan kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
  • oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
  • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
  • oppimisen tavoitteet kuvataan oppimissuunnitelmassa 

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Erityisen tuen päätöksen saaneen oppilaan opetus järjestetään hänelle laaditun henkilö- kohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. HOJKS sisältää opiskelijan lähtötilanteen sekä opintoihin liittyvät tavoitteet niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan pedagogiset ratkaisut ja opetuksen järjestäminen käytännössä sekä yhteistyö ja kuntoutus, joiden avulla tavoitteisiin pyritään.

HOJKSin laadinnassa voidaan hyödyntää moniammatillista verkostoa, jos oppilaalla on esi- merkiksi lääkinnällisenä kuntoutuksena toiminta-, puhe- tai fysioterapiaa tai hänellä on psykologin tukikäyntejä. Tällöin HOJKS voi toimia perheen, koulun ja verkostojen yhtei- senä oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen työkaluna, jossa määritellään tuen seuranta ja arviointi. Kuntoutuksen ammattihenkilö on toimintakyvyn asiantuntija, jonka tietämystä voidaan hyödyntää asetettaessa oppilaan yksilöllisiä tavoitteita.

Kohti yhteisöllistä kuntoutusta

Lasten ja nuorten lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuksessa tulisi edistää toimintatapoja ja rakenteita, jotka mahdollistaisivat yhteisöllisen kuntoutuksen. Yhteisöllisessä kuntoutuksessa lapsen ja nuoren kehitystä ja toimintakykyä edistetään vaikuttamalla hänen kehitysympäristönsä käytäntöihin, jotka ilmenevät arjen toimintatilanteina ja sujumisena. Toimintakyvyn ICF-viitekehyksessä on oleellista lapsen ja nuoren osallistuminen elämäntilanteisiin, ja arjen tilanteita voidaan tukea lapsen luonnollisessa ympäristössä.

Lapsen ja nuoren kasvun perustana toimii yhteisön kulttuurisesti muokkaamat arkipäivän rutiinit. Siten yhteisöllinen kuntoutus edellyttää monialaista yhteistoimintaa lapsen arjessa. Tämä tarkoittaa konkreettista yhdessä tekemistä päivittäisissä toiminnoissa ja yhdessä määriteltyjen tavoitteiden suuntaisesti. Esimerkiksi terapeutit työskentelevät tällöin varhaiskasvatuksessa tai koulussa ja ovat osaltaan muokkaamassa yhteistä toimintakykyä edistävää lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria.

Yhteisöllisen kuntoutuksen toteutuksessa on keskeistä yhteisen toimintaympäristön muokkaaminen kaikkien lasten kehitystä ja toimintakykyä tukevaksi. Näin myös kaikki yhteisön toimijat, lapset, nuoret ja aikuiset oppivat yhdessä ja toisiltaan toimintakykyä vahvistavia toimintoja. Yhteisössä rakennetaan lapsille ja nuorille merkityksellinen toimin- takykyä edistävä arki. Kuntoutukseen sisältyy lähiympäristöjen kehittäminen, ja siten kuntoutuksen ammattilaisten yhteisenä tehtävänä on vaikuttaa ICF-viitekehyksessä ympäris- tötekijöihin, jotka ovat vuorovaikutuksessa lapsen ja nuoren toimintakyvyn kanssa.

Kuntoutussuunnitelma

Julkisen terveydenhuollon vastuulla on laatia yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon on kirjattu lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö. Tehtäviin kuuluvat myös apuvälinepalveluiden järjestäminen, kuntoutuspalvelun ohjaus ja tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön nimeäminen.

Asiakas- ja palvelusuunnitelma

Paljon palveluja tarvitsevan lapsen tai nuoren ja perheen palvelut tulee tarvittaessa suun- nitella kokonaisuutena ja kirjata sosiaalihuoltolain mukaiseen asiakassuunnitelmaan tai vammaispalvelulain mukaiseen palvelusuunnitelmaan.Asiakas- ja/tai palvelusuunnitelman laatimisesta on vastuussa sosiaalitoimi, joka laatii suunnitelman monialaisesti yhteis- työssä lapsen tai nuoren ja perheen ja muiden lapselle tai nuorelle ja perheelle palveluja järjestävien tahojen kanssa.217 Terveydenhuollon koordinoimana laadittu kuntoutussuun- nitelma voi olla osa asiakas- ja/tai palvelusuunnitelmaa. Terveydenhuollolla on sosiaali- huollon pyynnöstä velvollisuus osallistua palvelutarpeen arvioon ja asiakas- ja/tai palvelu- suunnitelman laatimiseen.

”Yksilöllinen palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen perheensä tai muiden henkilön hyvin tuntevien läheisten kanssa. Yhteistyötä voi- daan tehdä laajasti eri toimijoiden kanssa. Asiakkaan tai hänen perheensä luvalla suunnitelmapalaveriin voidaan pyytää perheenjäseniä, ystäviä, terapeutteja, päiväkodin, koulun ja Kelan edustajia tai muita asian kannalta tarpeellisia henkilöitä.”

Edellinen oppitunti

Vastaa

Vieritä ylös