Kuntoutukseen ohjautuminen

Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville

Varhaiskasvatus ja esiopetus muodostavat ensimmäisen vaiheen lapsen oppimisen polulla ja myöhemmän oppimisen perustan.227, 228 Varhaiskasvatusta säätelee varhaiskasvatus-
laki (540/2018), ja esi- ja perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Var- haiskasvatus on lain mukaisesti lapsen subjektiivinen oikeus (12 §), ja vahva periaate varhaiskasvatuksen järjestämisessä, tuottamisessa ja siitä päätettäessä on lapsen edun ensisijaisuus (4 §). Esiopetus on perusopetuslain mukaan velvoittavaa vuotta ennen oppi- velvollisuuden alkua. Perusopetusikäisiä lapsia koskee oppivelvollisuus.

Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetusikäisen lapsen kuntoutuksella pyritään turvaamaan ja edistämään lapsen toimintakykyä, kehitystä ja osallistumista arjen toimiin ja tekemiseen hänen omissa toimintaympäristöissään. Lapsen kuntoutuminen tulisi nähdä ensisijaisesti kodin, varhaiskasvatuksen ja koulun arkeen integroituneena jatkuvana toimintana eli arjen asioiden toteutumisena toimintatavoilla, joiden päämäärä ja merkitys on tiedostettu. Laa- dukkaan toteutuksen edellytyksenä on, että lääkinnällisen kuntoutuksen ammattihenki- löstö tuntee varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun arjen ja toimintaympäristöt sekä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen henkilöstö tuntee kuntoutuksen kokonaisuu- den ja toimijat.

Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville

Varhaiskasvatus ja kuntoutus

Varhaiskasvatuslakiin on kirjattu moninaisia toimintaan kohdistuvia tavoitteita, joilla on yhtymäkohtia myös lapsen kuntoutuksen toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksen yleisenä tavoitteena on edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista oppimista, kas- vua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Kokonaisvaltaisuus liittyy siihen, että lasta tue- taan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti laaja-alaisten osaamisalueit- ten kautta229 muun muassa kognitiivisen, sosiaalisen ja tunne-elämän, fyysisen ja kielelli- sen kehityksen alueilla mahdollisimman monipuolisin toimintatavoin. Varhaiskasvatusym- päristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen, turvallinen ja esteetön lapsen ikä ja kehitys ja muut edellytykset huomioon ottava230. Kuntoutumisen kannalta keskeistä varhaiskasvatuslain tavoitteissa ovat lapsen yksilöllisen tuen tarpeen tunnistami- nen ja tarkoituksenmukaisen tuen järjestäminen tuen tarpeen ilmettyä.

Varhaiskasvatuksessa lapsi nähdään aktiivisena toimijana ja vuorovaikutus lasten kes- ken ja aikuisten kanssa korostuu vahvasti. Keskeinen toimintatapa on leikki ja erilaiset toi- minnalliset työtavat (mm. liikkuminen, taiteet, itseilmaisu), joihin kuntoutuksenkin tulee kytkeytyä.

Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

Varhaiskasvatuslakiin 1.8.2022 voimaan tulleiden uudistusten myötä lapsen oikeus tukeen, erityisopettajan opetukseen ja erilaisiin tukipalveluihin vahvistuu.231 Varhaiskasvatuksessa on käytössä yleinen, tehostettu ja erityinen tuki esi- ja perusopetuksen tapaan. Yleinen tuki muodostuu yleensä yksittäisistä tukimuodoista, ja tehostettu tuki on säännöllisempää ja muodostuu useista samanaikaisista tukimuodoista. Erityinen tuki on vahvin tuen taso,

ja yleensä se on jatkuvaa ja kokoaikaista tukea lapselle. Tehostetusta ja erityisestä ja myös yleisessä tuessa tukipalveluista tulee tehdä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Lap- selle annettava tuki muodostuu pedagogisista, rakenteellisista ja hoidollisista toimenpi- teistä. Lapsen tukea koskevat asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Yhteistoiminta varhaiskasvatuksen aikana

Kuntoutuminen voi toteutua lapsen yksilöllisen suunnitelman mukaisesti varhaiskasva- tushenkilöstön toteuttamassa yhteisöllisessä ryhmätoiminnassa tai yksilöllisesti lääkin- nällisenä kuntoutuksena kuntoutuksen asiantuntijan toimesta osana lapsen varhaiskasva- tuspäivää. Kuntoutuksen toteuttaminen pyritään suunnittelemaan siten, että se nivoutuu mahdollisimman joustavasti osaksi lapsen päivää, ja lapsen osallistuminen lapsiryhmän toimintaan ja kavereiden kanssa leikkimiseen mahdollistuu. Kuntoutusta varhaiskasvatuk- sessa saavien lasten tuen asioita hoitavat yleensä myös varhaiskasvatuksen erityisopetta- jat, jotka toimivat joko konsultoivina / alueellisesti työskentelevinä tai tietyn toimipaikan lapsiryhmässä toimivina.

Koulu ja kuntoutus

Koulu on tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää, ja koulukokemuksilla on suuri merkitys hei- dän kokonaiskehitykselleen. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa määritellään oppimisen tuen periaatteet, jotka koskevat oppimiskäsitystä, toimintakult- tuuria, oppimisympäristöjä ja työtapoja.232, 233 Tuen toteuttamista koskevat asiakirjat eli oppimissuunnitelma, pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys ja henkilökohtainen ope- tuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ovat opettajien vastuulla, ja ne ilmentävät osal- taan oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista yhteistyössä huoltajien ja ammattilais- ten kanssa ja ohjaavat kokonaisvaltaiseen ja moninäkökulmaiseen lähestymistapaan tuen

Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville

järjestämisessä. Mikäli oppilaalla on lääkinnällinen kuntoutussuunnitelma tai muita suun- nitelmia, hyödynnetään niitä pedagogisten asiakirjojen laadinnassa huoltajan luvalla.

Ks. luku 8.1.2.3 Eri tahojen lakisääteiset suunnitelmat: Lapsen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu esi- ja perusopetuksessa kolmeen tasoon, joita ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Erityinen tuki on vahvin tukimuoto, joka muodostuu erityisopetuksesta ja lapsen tarvitsemasta muusta tuesta.234 Erityisope- tus on oppimisen tukea, ja muu tuki on oppilaan toimintakyvyn ylläpitämisen tukea, kuten itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen tavoittelua osana koulupäivää ja opetussuunnitel- man laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää tukea koko perusopetuksen ajan.235 Koulun tehtävä on tukea oppilaan oppimista, mutta kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluvat myös koulutyöhön.

Lapsen tai nuoren, jolla on jokin vamma tai erityisen tuen tarve, tulee inklusiivisen periaat- teen mukaisesti selvittää mahdollisuudet käydä lähikoulua eli sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu. Nykyään yhä harvempi lapsi käy kokoaikaisesti koulua erityiskoulussa. Erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita opiskelee yleisopetuksen kouluissa joko tavallisessa opetusryhmässä, osin integroituna erityisryh- mään tai kokonaan erityisryhmissä. Oleellisinta lapsen ja nuoren kuntoutumisen kannalta on kuitenkin se, että hän saa tarvitsemansa avun ja tuen.

Yhteistoiminta koulupäivän aikana

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan oppimisen ja koulunkäyn-
nin tuen edellyttävän yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilai- den yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Kuntoutuksen ammattihenkilö voi yhdessä opet- tajan ja huoltajien kanssa etsiä ratkaisuja kouluarjen haasteisiin sekä tukea oppilaan osal- listumista. Lapsen ja nuoren lääkinnällinen kuntoutus voi sovitusti ja mahdollisuuksien puitteissa toteutua koulupäivän aikana kuntoutuksen ammattilaisen kanssa yksilötilan- teissa tai opettajan ohjaamissa ryhmätilanteissa. Ohjatun toiminnan sisältö voi olla laa- ja-alaisen osaamisen alueelta, kuten arjen taitojen harjoittelua joko sellaisenaan tai oppiai- neittain (esim. liikunta, käsityö, kuvataide, kotitalous) tai toiminta-alueittain järjestettävää opetusta (esim. päivittäisten toimintojen taidot, motoriset taidot). Laaja-alaisen osaami- sen tavoitteet sisältyvät kaikkien oppiaineiden tai toiminta-alueiden opetukseen, ja tämän konkretisoimisessa voi tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla kuntoutuksen ammattihenkilö olla merkittävä apu.

Yhteistoiminnan lähtökohtana on, että oppiminen ja kuntoutuminen ovat rinnakkaisia, lapselle periaatteessa samaa tarkoittavia prosesseja.236 Monialaiseen, hallintorajat ylittä- vään yhteistyöhön löytyy perusteet sekä opetuksen että lääkinnällisen kuntoutuksen sää- döksistä. (Ks. luku 7.1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja edellytykset – Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö.)

Oppilaan koulunkäyntikyky kuvaa koulunkäyntiin liittyvää toimintakykyä ja muodostuu kouluympäristössä muodostetusta kokonaiskuvasta. Arjen havainnot sekä kotoa että kou- lusta ovat ensiarvoisen tärkeitä kokonaiskuvan saamiseksi lapsen toimintakyvystä.

Kouluarki tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan niin, että siinä otetaan huomioon lap- sen yksilölliset kuntoutumisen ja osallistumisen mahdollistavat käytänteet. Lapsen ja nuo- ren koulupäivään on mahdollista sisällyttää kokonaiskuntoutumisen näkökulmasta kun- touttavia elementtejä siinä määrin kuin se on järkevää lapsen ja perheen sekä muun ope- tusryhmän kokonaistilanne huomioiden. Kuntouttavien elementtien arkeen vieminen edellyttää monialaista ammatillista osaamista, yhteistyötä, arviointia ja seurantaa.

  • ymmärrys, että lapsi otetaan vastaan sellaisena kun hän on
  • lapsen ääni kuuluviin
  • lapset pystyisivät kertomaan omista kokemuksistaan
  • lapsi kohdataan yksilönä
  • nähdään myös vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet
  • kiinnostuksen hyödyntäminen oppimisessa
  • kodin ja päiväkodin viestittely toimii meillä hyvin
  • viestittely, milloin on ollut haasteita kotona, miten vaikuttaa,
  • toki saadaan hyviä tietoja
  • meille pienikin asia on merkittävä tieto

Taito on kyky jonkin asian tekemiseen ja erityisesti sen tekemiseen hyvin. Luontaisista kyvyistä eroten taito edellyttää opettelua. Esimerkkejä ovat pyörällä ajamisen taito, päässälaskutaito, leipomistaito ja lukutaito.

Taitavaksi tuleminen

Taidon oppiminen perustuu siihen, että mielen näkemys (skeema) tapahtumasta vastaa yksityiskohtaisesti todellista tapahtumaa. Mitä enemmän esimerkiksi polkupyörällä ajamista harjoittelee, sitä paremmin tiedostaa sen, missä pyörällä voi ajaa, kuinka rajusti ohjaustankoa on käännettävä jne. Kaikki taidon oppimiseen vaikuttava ei ole tiedostettua tietoa, sillä polkupyörän ajamisessa tarvitaan myös lihasten taitavaa yhteistoimintaa, jonka koordinoituminen ei usein ole kovin tiedostettua. Ennakointi on tärkeä osa taitoa: polkupyöräilijä osaa ennakoida pääseekö pyörällä kävelykäytävän reunakorotuksen yli vai joutuuko taluttamaan.

Taidon oppiminen voidaan nähdä kolmivaiheisena prosessina:

1. Kognitiivinen vaihe

  • teorian ymmärtäminen ennen kokeilua
  • esimerkiksi vanhempi selittää lapselle, kuinka pyörällä on tarkoitus ajaa ja lapsi seuraa muiden pyörälläajoa

2. Assosiatiivinen vaihe

  • kokeilua
  • yhdistetään osataidot toisiinsa

3. Autonominen vaihe

  • taidon hallinta
  • taitaja osaa ennakoida tilanteita ja ymmärtää jo pienistä vihjeistä miten tulee toimia

Taidon oppimiseen vaikuttaa henkilön oppimismotivaatio, aikaisemmat tiedot ja palaute. Taidon harjoittelu on välttämätöntä taitavaksi tulemiselle. Yksinkertaistenkin toimintojen äärimmäisen hyvä taitaminen vaatii paljon harjoittelua. Tämä on huomattu kokeilla, joissa ihmisten täytyy yksinkertaisesti painaa nappia tietyn ärsykkeen (esimerkiksi piip-äänen) kuullessaan: nopein reaktioaika ärsykkeestä napinpainamiseen saavutetaan vasta monien kymmenien harjoituskertojen jälkeen. Kun yksinkertaistenkin taitojen mestarillinen hallitseminen kestää kauan, on ymmärrettävää, että taitavaksi pianonsoittajaksikaan ei tulla hetkessä.lähde?

Kokeilla on todistettu, että ahkeralla harjoituksella ihminen voi oppia suorittamaan useampaa taitoa yhtä aikaa esimerkiksi lukemaan ja kirjoittamaan saneltua tekstiä.

Savant-henkilöt ovat poikkeuslahjakkuuksia, jotka voivat saavuttaa miltei yli-inhimillisen taidon (esimerkiksi päässälaskutaidon) ilman normaali-ihmiseltä vaadittavaa harjoitteluaikaa.

Taitaminen ja opettaminen

Taitavalla ihmisellä suoritus automatisoituu. Taitava polkupyöräilijä ei ajattele pyöräilyä, vaan voi ajatella muita asioita. Vasta-alkaja sen sijaan joutuu vakaasti keskittymään ajamiseen.

Tästä seuraa, että taitava henkilö ei välttämättä osaa kuvata taitoaan muille. Esimerkiksi taitava matemaatikko saattaa olla kykenemätön selittämään, miten hän suorittaa laskutoimituksia mielessään. Vastaavasti taitava puuseppä saattaa kyllä voida näyttää, miten tuoli tehdään, mutta ei kykene selittämään sanallisesti asiaa.

Johdatus ratkaisukeskeiseen ajatteluun

Prosessi

1. Yhteistyön rakentaminenOmaksu lähettiläsasenne ja läehsty asiakkaita nöyrästi ja kunnioittavastiKatsele, kuuntele, opi ja osoita ymmärrystäKehu asiakasta vahvistaaksesi heidän itsetuntoaan ja toiveikkuuttaanKäytä muutokseen keskittyvää kieltä: voimaannuttavaa ja lieventävää kieltä ja myönteisiä oletuksiaHuomioi asiakkaan näkökulma kuuntelemalla avainsanoja ja lauseita, tutkimalla heidän mielipiteitään ja mieltymyksiään ja räätälöimällä ratkaisukeinot heidän näkökulmaansa sopiviksiKerää asiakkaalta palautetta muutoksesta ja yhteistyösuhteesta ja muokkaa apua palautteen mukaan

2. Ratkaistavissa olevien ongelmien ja tarkoituksenmukaisten tavoitteiden kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssaKeskustelkaa ongelmista ratkaisukeskeisellä tavalla: osoita ymmärrystä asiakkaan vaikeuksille, määrittele ratkaistavissa oleva ongelma, tutki aikaisempia ratkaisuyrityksiä ja selvitä ongelman vaikutusKehitä yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteita, jotka ovat mielekkäitä, täsmällisiä, pieniä, alkua painottavia ja omassa hallinnassa oleviaKäytä ihmekysymystä ja asteikkokysymyksiä, jotka kannustavat asiakasta ajattelemaan tulevaisuutta ja kuvailemaan pieniä askeleita, jotka johtavat oikeaan suuntaan

3. Poikkeuksien ja muiden voimavarojen varaan rakentaminen

  • Etsikää myönteisiä poikkeuksia ja kasvattaka
  • Etsikää myönteisiä poikkeuksia ja kasvattakaa niitä
  • Tutkikaa asiakkaan muita voimavaroja ja rakentakaa niille

4. Näkökulman ja toiminnan muuttaminen

  •  Näkökulman muuttaminen: kannusta asiakkaita tulkitsemaan ongelma uudesta näkökulmasta käsin
  • Toiminnan muuttaminen: kannusta asiakkaita toimimaan ongelman suhteen joltakin osin uudella tavalla

5. Edistyksen arvioiminen ja tukeminen

  •  Arvioi edistystä käyttämällä asteikkokysymyksiä, valmiita asteikkolomakkeita ja kaavioita, asiakastietoja ja tapauskohtaisia arviointimalleja
  • Tue edistystä lukemalla muutos asiakkaan ansioksi, selvittämällä muutosten henkilökohtaisia ja sosiaalisia vaikutuksia, pyytämällä asiakkaalta neuvoja muiden auttamiseen, valmistautumalla takaiskuihin ja käyttämällä kirjeitä ja kunniakirjoja

6. Auttamisen lopettaminen

  •  Suhtaudu jokaiseen tapaamiseen niin kuin se olisi viimeinen
  • Käytä tavoitteita avuksi lopettamisen ajankohdan valitsemisessa, lopeta auttaminen, kun asiakkaat ovat matkalla oikeaan suuntaan ja anna asiakkaalle kunnon matkaeväät

Vastaa

Vieritä ylös