Kooste 2

Syy-seuraussuhteiden hahmottamisen tukeminen

Sosiaaliset tarinat ja kuvatarinat

  • sosiaalisilla tarinoilla voidaan kuvata syy- ja seuraussuhteita ja nivoa tapahtumia yhteen
  • yleensä tarinat ovat yksilöllisiä ja ne kirjoitetaan minä-muotoon
  • tarinat voivat perustua tilanteisiin, joita lapselle on tapahtunut tai tapahtuu ja joita hän ei vielä hallitse
  • usein sosiaalisissa tarinoissa käytetään sekä sanoja että kuvia
  • sosiaalisten tarinoiden avulla muokataan kognitiota eli ajattelua, oppimista, muistia ja meilikuvitusta ja sitä kautta henkilön sosiaalista käyttäytymistä

Sosiaalisessa tarinassa on

  • kuvailevia lauseita: mitä tapahtuu ja missä, keitä tilanteeseen osallistuu
  • näkökulmalauseita: mitä muut ihmiset ajattelevat ja tuntevat
  • ohjauslauseita: mitä henkilön odotetaan sanovan tai tekevän
  • tarkistuslauseita: toimintaohjeita ja ratkaisuehdotuksia tulevaisuutta varten, työkaluja, joiden avulla henkilö voi jatkossa itse oppia ratkaisemaan tilanteita

Palautteen saaminen ja hyödyntäminen

  • palautteen avulla lapsen on helpompi huomata, että hän on onnistunut
  • hyvä palaute tuo hyvää mieltä
  • palaute tulisi antaa heti
  • palaute voi olla sanallista, ilmeitä, eleitä, halaus, kuva tai toiminta kiva toiminta aikuisen kanssa

Toiminnanohjaukseen liittyy myös tarkkaavuuden kehittyminen

  • Tarkkaavuuden ensimmäinen edellytys on sopiva vireystila. 
  • Tarkkaavuuden osatoimintoja ovat tarkkaavuuden kohdentaminen ja sen ylläpitäminen sekä kohteen vaihtaminen.
  • Myös tarkkaavuuteen yhdistetään kielen kehitys, sillä kyky itsesäätelyyn syntyy nimenomaan sisäisen puheen kehittyessä.
  • Päivittäisten tilanteiden oppimisen ja hallitsemisen kautta lapsi saa kokemuksen osaavana, kehittyvänä ja pärjäävänä yksilönä.
  • Tärkeää onkin järjestää tilanteita niin, että lapsi onnistuu.
  • Epäonnistumiset ovat uusi mahdollisuus harjoitella vaikeita asioita

  • ESTEILLE …
  • sivu 59 tukea
  • toiminnanohjauksen osa-alueet 62 –>65
  • aloitteellisuus
  • joustavuus
  • suunnittelu
  • käyttäytymisen säätely eli toimintayllykkeisiin vastaamisen säätely
  • organisointikyky
  • palautteen vastaanottaminen ja hyödyntäminen
  • TOIMINNANOHJAUKSEN TUKIKEINOJA s. 65
  • ajan hahmottamisen tukeminen, kuvat
  • erilaiset kellot s. 67
  • syys-seuraussuhteet 68, sosiaalinen tarina, miellekartta
  • ennakointi, siirtymä- ja muutostilanteissa tukeminen s 69
  • strukturointi
  • selkeät ohjeet
  • palaute sivu 76
  • palkitsemisjärjestelmät s 77
  • odottaminen 81
  • VALTERI video Arjen hallinta, toiminnanohjaus 2015omasta elämästä huolehtiminen, hyvinvointi, talous ym.ops 2014 – itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. kuva ophajankäytön hallinta keskeistä, kts. kuva -viikonpäivät, kuukaudet, vuoden kierto, kalenterin käyttöön ottaminen – mobiili!hygieniaruoan hankkiminensiivoushankinnatraha-asiatviranomaisten kanssa asiointiToiminnanohjauksen osatoiminnot – kts. kuvavisualisointi, jäsentäminen, monikanavaista ohjausmenetelmää, ensin – sittenkortti muistutuksena jumitilanteissakuvia: kengännauhojen solmiminen kuvien avulla, kuva joka vaiheesta solmimiseenkuvasarja kotitaloustunnille – amme – ammatillisen kuvapankkipesukoneen käyttöpapunet, ammeen kuvatarjen hallintataidot ennaltaehkäisee syrjäytymistäohjaajan ohjauskäynti päiväkoteihin ja kouluun Onerva- tulostettavia tehtäviä

AISTIT

BOXI – AISTIHAASTEIDEN TUNNISTAMINEN

AISTIMAAILMA

HUOM. TUNNISTAMINEN ERI IKÄKAUSILLA -JAOTELTUNA – KUN HUOLI HERÄÄ – OMA MODUULI LOPPUUN??

KIRJOLLA – ANNE TILLI -VIDEOT YOUTUBESSA -PURETTU

AISTITOIMINNOT – PALJON HYVÄÄ MATERIAALIA – TEHTY, TARKISTA

KIUKKUPÄIVÄKIRJA – KTS DIGINEPSY

TOIMINNANOHJAUS – HYVÄ K0OSTE

AISTIT -LISÄMATERIAALIA kts. kuva as -oireet

Sandberg

aistitiedon käsittely s 174 – kuormittuminen -> haastava käyttäytyminen

Aisteihin liittyviä tukikeinoja 182

Aistiesteetön ympäristö 188

erityispedagogisia keinoja 191

eriyttäminen 202

Keskeyttäminen

  • Taito pyytää eleillä tai ilmeillä puheenvuoroa
  • Taito kuunnella toisen asia loppuun
  • Taito odottaa, kunnes toinen antaa merkin, että nyt on sinun vuorosi puhua.
  • Taito kirjoittaa asia muistiin, jos ei saa tilaisuutta sanoa sitä heti.

PPIMAA – MATERIAALEJA – RUNSAASTI KUVIA

Voimavarapuu:

Tavoite: antaa oppilaalle kokemus kuulluksi tulemisesta. Oppilas harjaantuu puhumaan tunteistaan, vahvuuksistaan, arjen voimavaratekijöistään ja mahdollisesta avuntarpeestaan.

Opettaja heijastaa liitteen ”empaattinen kuuntelu” (liite 1) esille ja kertoo, että seuraavan harjoituksen tavoitteena on haastatella paria ja keskittyä kuuntelemaan ja ymmärtämään häntä. Opettaja heijastaa liitteen 2 ”Voimavarapuu” esiin tai jakaa sen monisteina. Käydään lyhyesti kysymykset läpi, jotta oppilaat ymmärtävät ne kaikki. Opettaja jakaa oppilaat pareiksi. Haastattelu voi alkaa.

Kun molemmat oppilaat ovat haastatelleet toisiaan, puretaan harjoitus seuraavien apukysymysten kautta:

  • Miltä tuntui toimia haastattelijana? Mikä oli kiinnostavaa?
  • Miltä tuntui olla parin haastateltavana? Miksi?
  • Miksi on tärkeää osata puhua ajatuksistaan ja tunteistaan?

Kerro lisää – mikä auttaa? mikä tekee vaikeaksi?

Tunnetaidot liittyvät kiinteästi vuorovaikutukseen ja esimerkiksi toisten tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen ovat sujuvan sekä vastavuoroisen vuorovaikutuksen edellytys. (Kampman et al. 2015, 225). Osallistuessaan vuorovaikutustilanteisiin, lapset myös oppivat kyseisiä taitoja: niin tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä, mutta myös omien tarpeiden sovittamista toisten tarpeisiin (Pulkkinen 2002, 113). Tunne- ja vuorovaikutustaitoihin viitataan usein myös termillä sosioemotionaaliset taidot. Nämä taidot liittyvät ihmissuhde-, vuorovaikutus- sekä tunne-elämän taitoihimme (Kampman et al. 2015, 224). Sosioemotionaalisten taitojen oppiminen on prosessi, jonka välityksellä saavutamme sellaisia tietoja, arvoja ja asenteita sekä taitoja, jotka auttavat meitä ymmärtämään ja säätelemään tunteita, asettamaan tavoitteita, kokemaan jja ilmaisemaan empatiaa, rakentamaan ja ylläpitämään positiivisia ihmissuhteita sekä tekemään vastuullisia päätöksiä. (CASEL; Zins & Elias 2007). Päiväkoti, koulu ja harrastustoiminta tarjoavat ympäristön, jossa jo luonnostaankin on paljon mahdollisuuksia sosioemotionaalisten taitojen vahvistamiselle. Esimerkiksi koulun arjessa tapahtuu paljon aitoja tilanteita, joita voidaan hyödyntää sosioemotionaalisten taitojen opettelussa ja käsittelyssä. (Kuusela & Lintunen 2010, 120.)

KIUSSAAMISEN EHKÄISY

Opetussuunnitelmassa olevia taitoja ja sisältöjä ovat mm.

  • vuorovaikutus
  • yhteistyö ja ryhmässä työskentely
  • hyvät tavat
  • tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen
  • itsetunto
  • oman mielen ja hyvinvoinnin edistäminen
  • turvataidot
  • kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy

Itsetuntemusta voi harjoittaa muun muassa seuraavien pohdintakysymysten avulla: • Millaiseksi itseni koen?
• Mitä ajattelen itsestäni?
• Minkälaisissa asioissa olen hyvä ja koen onnistumisen tunteita?

• Minkälaiset tilanteet saavat minut kokemaan epäonnistumisisen tunteita ja kuinka pitkään tunne jatkuu?
• Miten suhtaudun epäonnistumisen kokemuksiin tai vastoinkäymisiin?

VAHVUUDET

Keskustele opetettavasta taidosta

Käydään läpi yhdessä, miten tärkeää on tunnistaa omia vahvuuksiaan. Omien vahvuuksien ja myönteisten ominaisuuksien tunnistaminen vahvistaa itsetuntemusta sekä itsetuntoa. Myös palautteen saamisella on suuri merkitys. Myönteisen palautteen saaminen omista vahvuuksistaan tukee ja vahvistaa minäkäsitystä, itsetuntoa ja itseluottamusta (Lappalainen & Sointu 2013, 5.)


(Lindberg et. al. 2016, 80.)

Vahvista taitoa

Kotona jokainen voi miettiä omia vahvuuksiaan arjen tilanteissa. Millaisissa hetkissä vahvuuteni ilmenevät? Miten ne näkyvät? Kotona voi myös toteuttaa esim. seuraavanlaisen harjoitteen:

Millainen olet parhaimmillasi?

Listaa viisi roolia, joita sinulla on elämässäsi, esim. sisar/veli, ystävä, musiikin soittaja, urheilun harrastaja jne. Tämän jälkeen listaa jokaiseen rooliin liittyen viisi kykyä, ominaisuutta tai vahvuutta, joita sinulla on silloin, kun olet parhaimmillasi kyseisessä roolissa. Tehtävän tukena voi käyttää mm. seuraavia apukysymyksiä: Millainen olen parhaimmillani tässä roolissa? Mitä sellaisia kykyjä/ominaisuuksia/taitoja minulla on kyseisessä roolissa, joita itse arvostan? Voit myös miettiä, mitä läheisesi sanoisivat tai kysyä esimerkiksi vanhemmalta. (Nyyti ry. 2016, 88.)

OMAT KEHITTÄMISTARPEET

Keskustele opetettavasta taidosta

Keskustelkaa erilaisista kehittämistarpeista. Keskustelun voi aloittaa yksinkertaisilla esimerkeillä, kuten keskittymiskyky, sinnikkyys jne. Keskustelun aikana voi miettiä myös erilaisia tilanteita: Miksi tarvitsemme koulussa keskittymiskykyä? Tai harrastuksessa sinnikkyyttä? Keskustelun tukena voi käyttää apuna myös vahvuuskortteja ja pohtia yhdessä, mitä positiivisia seurauksia voisi olla, kun kyseinen ominaisuus vahvistuu?

2 Esimerkki
Menen tekemään jotain muuta.
Aikuinen auttaa lelujen jakamisessa.
Menen omaan huoneeseeni tai rauhoittumispaikkaan, jos riehaannun liikaa (3 nappi).
Harjoiteltaessa aikuinen näyttää sen napin kuvaa, jolla lapsen toiminta on. Kaukosäädin muistuttaa siitä, mitä käyttäytymistä kohti
yritetään päästä (nappi 1).
Yrittämisestä ja onnistumisesta on tärkeää antaa heti palautetta ja kiitosta lapselle. Aina kun lapsi toimii 1 napin mukaisesti tai yrittää
palata toivottuun käyttäytymiseen, annetaan myönteinen palaute.
Käyttäytymisen kaukosäädin kannattaa pitää kotona jossakin näkyvällä paikalla, josta se on helppo ottaa käyttöön.
Kun käyttäytymisen kaukosäätimen käyttöä on harjoiteltu kotona, voitte askarrella napeista avaimenperän tai ottaa valokuvan
kaukosäätimestä. Sen avulla voitte alkaa harjoitella kaukosäätimen käyttöä myös kodin ulkopuolella.
Kokeile ja havainnoi
Tehkää harjoitusta säännöllisesti 2–4 viikon ajan.
• Millaisissa asioissa harjoittelitte oman toiminnan säätelemistä?
• Löysittekö sopivia tapoja rauhoittua? Mitä rauhoittumisen keinoja käytitte?
• Kokeilitteko Käyttäytymisen kaukosäädintä kodin ulkopuolella? Miten se sujui?
• Muuttuiko mikään arjessanne?
• Millaisia ongelmia kohtasitte harjoitellessanne?

Keskeyttäminen

  • Taito pyytää eleillä tai ilmeillä puheenvuoroa
  • Taito kuunnella toisen asia loppuun
  • Taito odottaa, kunnes toinen antaa merkin, että nyt on sinun vuorosi puhua.
  • Taito kirjoittaa asia muistiin, jos ei saa tilaisuutta sanoa sitä heti.

Sääntöjen noudattaminen on minulle tärkeää

Autistinen lapsi

  • autistisen lapsen kohtaaminen, haasteita mutta paljon isompana
  • toistojen määrä
  • yksilöllistä
  • varovaisesti ylireagoivilla lapsilla
  • alireagoivat tarvitsevat kaikkea enemmän
  • että havaitsevat maailmaa
  • kommunikointi, mulla ollut paljon, kaikki erilaisia, usein vuorovaikutuksessa ongelma, toisilla vähän paremmat, tai heikommat, jotkut eivät puhu ongelmaa
  • puhumattomalle todella tarkkaa havainnoinita, lapsen taitotason ja reagoinnin mukaan, keinun liike voi olla liikaa, tai lapsi pelkää että hän hukkuu pallomereen, joskus ihan kädestä pitäes
  • jos ei ole valmiuksia
  • painovälineet on ollut hyviä, painopeitot, nukkumisongelmia, rauhottumisongelmia, painoliivejä
  • painohanskaa, kun käsiä ei ole, kun saavt tuntuman, se auttaa hahmottamisessa, asioita toistetaan, on kuvat tai piirrokset
  • mulla on ollut valokkuvia, hän on niissä itse, vanhemmat kuvanneet eri välineillä, lapsi valitssee kuvista mitä haluaa tehdä, ei osaa ehkä järjestää, näytetään vain kaksi kuvaa, lapsi valitsee
  • mun pitää osata tulkita, si-opiskelijan kanssa mietittiin, miten erilainen tulkinta voi olla, näyttäytyy myöhemmin mikä on oikea, tai lapsi sopeutuu, kertoo paljon, jos lapsi sopeutuu vaikka tulkittu väärin
  • kyllä se näkyy miten lapsi reagoi,

aikuinen on instrumentti

  • terapeutti on instrumentti
  • oman äänen merkitys, helposti ääntä korotetaan
  • hidastetaan ääntä, rauhallisesti puhutaan, alennetaan ääntä
  • oma ääni ja keho on ävline, miten puhun millainen äänensävy, milla nopeudella
  • musiikkia voi käyttää vireydentilan säätelyyn
  • vireystila voi vaihdella tunnin aikana usein
  • lapsi voi kokea monenlaisia tunteita
  • terapeutti innostuu liikaa, ei liikaa sanoja, voi olla päinvastainen vaikutus

Sosiaalisista taidoista ja vuorovaikutuksesta

Yksilö elää, kasvaa, kehittyy ja oppii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä enemmän hän on riippuvainen toisista. Voidakseen luoda yhteyden muihin hän tarvitsee sekä sosiaalisia että vuorovaikutustaitoja. Vastasyntyneen vuorovaikutuskeinot ovat varsin vähäiset, mutta monipuolistuvat pikkuhiljaa ja muutaman vuoden iässä keinoja on jo paljon enemmän. Lapsen sosiaalisessa kehityksessä niin kuin muillakin kehityksen osa-alueilla tapahtuu ensimmäisen kolmen vuoden aikana huimaa etenemistä. Osan sosiaalisten taitojen alkeista lapsi osaa myötäsyntyisesti (esim. hymyn, katsekontaktin). Lapsi opettelee näitä taitoja myös kokeilemalla, yrityksen ja erehdyksen keinoin. Jokapäiväiset tilanteet ja muiden ihmisten suhtautuminen ohjaavat lasta sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Aikuisen tehtävä on antaa myös suoraa ohjausta siihen, miten lapsen tulee sosiaalisissa tilanteissa toimia.

Kun lapsella on riittävät vuorovaikutustaidot ja hän osaa toimia sosiaalisissa tilanteissa asianmukaisella tavalla, hänen ei tarvitse ”tuhlata ruutia” jatkuviin erimielisyyksiin ja väärinymmärryksiin. Hän voi suunnata huomionsa ja energiansa muihin kehityksellisiin haasteisiin samalla kun vuorovaikutustaidotkin kehittyvät entisestään.

Sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen tukemisessa kannattaa lähteä liikkeelle arkisista, päivittäin toistuvista tilanteista. Yhteiset säännöt ja säännön rikkomuksiin puuttuminen auttavat lasta ymmärtämään, millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan. Lapsen toivottu käytös huomioidaan ja siitä annetaan selvä myönteinen palaute. Myönteistä palautetta tulee antaa huomattavasti enemmän kuin korjaavaa. Lapsi oppii monia asioita jäljittelyn ja esimerkin avulla, joten aikuisten asenteen ja toiminnan tulee olla malliksi sopivaa. Aikuinen on lapselle käyttäytymisen malli silloinkin, kun hän ei tietoisesti opeta jotakin.

Lapsen sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen tukeminen (3v.)

– keskustele lapsen kanssa hänelle tärkeistä ihmisistä, tunteista, tuo keskusteluun läheisyyden ja välittämisen teemoja
– vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta olemalla lähellä, käytettävissä, tukena
– järjestä tilanteita, joissa lapsen on mahdollista toimia vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa ja päästä mukaan yhteisleikkeihin
– opeta lapselle, miten toisiin ihmisiin otetaan kontaktia, pyydetään kaverilta leluja tai vuorotellaan
– näe lapsen vahvuudet: puhu siitä mikä toimii ja vahvista hyvää käytöstä
– mainitse lapsen nimi hyvien tekojen yhteydessä: ”Jenna, oli mukava kun lohdutit Leeviä.”
– käytä katsetta, nyökkäämistä, hymyä, kosketusta, ym. lapsen rohkaisuun
– anna lasten itse harjoitella erimielisyyksien selvittelyä, älä puutu liian aikaisin
– kiellä ja estä lapsen väkivaltainen käytös. Pysäytä tilanne
– puutu aina kiusaamistilanteisiin
– tee ilmeilläsi, eleilläsi ja äänenpainolla selväksi, että et hyväksy väkivallan käyttöä
– anna ohje miten lapsen kuuluu toimia
– rauhoita itsekontrollinsa menettänyttä lasta sylissäsi
– älä provosoi lasta äläkä provosoidu itse ristiriitatilanteissa.

Lapsen sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen tukeminen (4v.)

– huomaa pienet onnistumiset kuten lapsen toiminta vastuullisessa asiassa/tehtävässä
– vahvista lapsen itseluottamusta ja hyvää käsitystä itsestään
– vastaa lapsen aloitteisiin
– ole kiinnostunut hänen ajatuksistaan ja ideoistaan
– osallistu leikkeihin: tue lasta ja sosiaalista toimintaa leikkiroolistasi käsin
– ole varma ja jämäkkä aikuinen: älä anna periksi asioissa, joissa ei ole periksi annettavaa
– luo lapselle mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja erilaisissa leikkirooleissa
– kerro lapselle, minkä takia meillä on tiettyjä käyttäytymissääntöjä
– opeta lasta tunnistamaan omia ja toisten tunteita erilaisissa tilanteissa
– auta lasta liittymään toisten seuraan
– näytä lapselle miten hän voi osoittaa myötätuntoa ja auttaa toisia lapsia
– hyväksy erimielisyydet ja riitely: puutu asiaan, jos joku lapsista käyttäytyy leikissä toisia loukkaavasti (lyö, tönii, rikkoo sääntöjä, härnää)
– ohjaa lapsia puhumaan asioista keskenään
– lohduta lasta ja ole hänen tukenaan epäonnen hetkinä.

Lapsen sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen tukeminen (5v.)

– lapsen kanssa voi käydä keskusteluja oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, tunteista
– Kun rajoitat lasta, kerro rajoituksien tarkoituksesta ja osoita, että ne ovat lapsen hyväksi
– tue kaverisuhteiden muodostumista
– opasta lasta kuinka erilaisia tunteita käsitellään ja miten voi epäonnistumisen jälkeen jatkaa
– opasta lasta ristiriitojen ratkaisemisen taidoissa
– selitä, mitä tarkoittavat käsitteet ”olla erimieltä”, ”riidellä”, ”kiusata”
– tee lapselle selväksi, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen ja mielipiteistä voi keskustella
– opeta lapselle, ettei ketään saa kiusata mielipiteensä tai minkään muunkaan syyn takia
– järjestä paljon mahdollisuuksia pitkäaikaisiin roolileikkeihin, tarvittaessa osallistu leikkiin ja auta lapsia kehittämään roolitoimintaansa
– käytä pöytäteatteria ja muita draamallisia keinoja sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen oppimiseen
– opeta lapsia pelaamaan keskenään pelejä: keskustelkaa säännöistä ja siitä, miksi on tärkeää pelata reilun pelin säännöillä
– anna lapselle sopivia luottamustehtäviä, joilla vahvistat tunnetta, että luotat häneen
– tue lasta oma-aloitteisuuteen ja vastavuoroisuuteen kaverisuhteissa
– anna hänelle myönteistä palautetta onnistumisista.

Kaverisuhteet ja sosiaaliset tilanteet

Neuropsykiatrisia haasteita omaavan lapsen on usein vaikea solmia ystävyyssuhteita ikäi- siinsä. Monimutkaisten leikkien säännöt saattavat olla vaikeita seurata. Lapsi ei jaksa odottaa vuoroaan ja menettää helposti malttinsa kohdatessaan vastoinkäymisiä.

Vaikeus hallita impulsseja tekee lapsesta äkkipikai- sen ja tunneherkän ja hän saattaa reagoida toisten tekemisiin voimakkaasti. Tästä puolestaan seuraa, että riitatilanteita syntyy helposti ja lapsi voi saada riitapukarin maineen. Toiset lapset eivät halua häntä mukaan leikkeihinsä, ja häntä syrjitään.

Ulkopuoliseksi jäämisen aiheuttama mielipaha ja turhautuminen voivat lisätä lapsen kielteistä suh- tautumista toisiin, ja hänen itsetuntonsa kärsii.

Näistä syistä on tärkeää, että aikuiset kiinnittävät huomiota lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen ja kaverisuhteisiin.

Auta lasta hahmottamaan sosiaalisia tilanteita

  • Käy lapsen kanssa läpi sosiaalisia tilanteita. Selitä, kuinka toisia ihmisiä lähestytään, kuinka toisia pyydetään leikkimään ja miten toimitaan ristiriitatilanteissa.
  • Tarjoa sanoja ikäville kokemuksille ja tunteille: ”Oskari on pahoillaan, kun rikkoi lelusi. Hän ei tarkoituksella käsitellyt sitä kovakouraisesti. Nyt sinua varmasti harmittaa.”
  • Sosiaalisiatilanteitavoikäydäläpikuvienavulla. Yhdessä lapsen kanssa voi myös piirtää sarjaku- via, joissa käydään läpi tapahtunutta tai tulevia tilanteita.

Auta lasta luomaan sosiaalisia kontakteja

  • Mahdollista lapselle ikäistään seuraa myös vapaa-ajalla. Joillekin mieluinen harrastus saat- taa tarjota luontevan mahdollisuuden tavata samanikäisiä lapsia. Sosiaalisista tilanteista ja/ tai aistiärsykkeistä kuormittuville lapsille var- haiskasvatuksen ja koulun kontaktit ovat usein riittäviä. Erityistä tukea tarvitsevat lapset leik- kivät usein mieluiten ikäistään nuorempien tai vanhempien kanssa. Samanikäisten kanssa voi tulla eniten ristiriitoja taitojen eriaikaisen kehit- tymisen vuoksi.
  • Aikuisen kannattaa seurata lasten leikkejä ja tukea tarvittaessa lapsia, jotka harjoittelevat itsesäätelyn taitoja.
  • Olelapselleesimerkkinäsosiaalisissatilanteissa: ”Kun tapaan uuden ihmisen, menen tämän luo, tervehdin sanomalla ’Hei!’ ja kerron kuka olen.”
  • Ohjaa lasta käyttämään puhetta kosketuksen sijaan.
  • Opeta lapselle, kuinka toiselle viestitetään myönteisesti ilmeillä ja eleillä. Muista hymy!
  • Ristiriitatilanteissa etsi vaihtoehtoinen toimin- tamalli: ”Joskus tällaisia asioita on tapana arpoa. Vedetäänpä pitkää tikkua siitä, kuka saa tällä kertaa ensimmäisen vuoron.”
  • Osoita johdonmukaisesti tukea kaikille osapuo- lille ja estä kenenkään joutumista ulkopuoliseksi tai muiden kiusaamaksi.
  • Muistuta yhteisistä rajoista ja säännöistä sekä siitä, miten toimitaan, kun sääntöjä on rikottu: ”Ruokapöydässä ei saa heitellä tavaroita, Jenna siivoaa jäljet ja pyytää Viljamilta anteeksi.”
  • Pyydä lasta kertomaan päivän tapahtumista. Puhuminen auttaa häntä käymään läpi harmit- tavia tai ajatuksia herättäviä tilanteita.

Esteille

vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet 232-245

Kallen kuplat

  • sosiaalisia kuvatarinoita
  • kuplamenetelmä s. 8

Tuliko tunne?

Ohjeita vuorovaikutukset myönteisenä pitämiseen (esteille)

  • suosi suoraa ja selkeää puhetta ja vuorovaikutusta
  • käytä sanoja, joita lapsi ymmärtää
  • anna vain yksi toimintaohje kerrallaan
  • kuuntele lasta ja anna hänelle aikaa kertoa asiansa
  • muista katsekontaktin ja kosketuksen merkitys
  • viesti lapselle myös kehonkielen avulla: hymyile, kurtista otsaa jne
  • anna lapselle tehokasta palautetta kuvailemalla, miltä lapsen toiminta itsestäsi tuntuu, esimerkiksi “Olen iloinen, koska autoit minua ruoanlaitossa.”
  • suunnittele ja strukturoi etukäteen kaikki toiminta
  • ennakoi: mikä on lapselle hankalaa
  • anna yksi ohje kerrallaan ja tarvittaessa monella tavalla: sanoin, kirjallisesti, kuvin tai näyttämällä
  • vahvista ohjausta ja laske toimintavaatimuksia, kun lapsi on väsynyt
  • )perhekoulun käsikirja, Kuosmanen 2017

Yhteinen leikki (huom LeKe)

  • aikuinen osallistuu lapsen leikkiin
  • nimeää asioita pienelle lapselle, tekee havainnoista yhteisen, etenkin jos lapsi ei ota kontaktia suoraan
  • yhteisessä leikissä aikuinen voi hyödyntää lapsen kiinnostuksen kohteita
  • jakamaton huomio lapselle
  • sovitaan etukäteen, koska leikki päättyy

Kommunikaation vahvistaminen

  • esim puhetta vahvistetaan kommunikaatiovälineillä, esim kuvilla
  • tabletti, kirjoitus- ja symboliohjelmat
  • lapselle tulee antaa aikaa vastaamiseen
  • jäljittely,
  •  jaettu tarkkaavuus: lapsen katse suuntautuu ihmiskasvoihin, sitten esineeseen ja lopulta lapsen katse siirtyy kasvoista esineeseen ja takaisin
  • jaettua huomiota harjoiteltaessa kiinnitä huomiota sellaisiin kohteisiin, jotka lapsi on havainnut kts. sivut 232-245 esteille

Esimerkkejä kommunkiaatiovälineistä

  • esim hammasharja merkitsee hampaidenpesua
  • nalle päiväunia, näkkileipä lounasta
  • kommunikaatiokansiot: ydinsanasto
  • toimintataulut

Tavallisimpia kommunikaation esteitä

Rutiinit ja rituaalit

Rutiinit, rituaalit ja kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet ovat autismikirjon ihmisille yleisiä. Rutiinit luovat usein turvallisuuden tunnetta ja selkeyttävät arkea.

Muutokset arkipäivän toiminnoissa voivaat aiheuttaa autismikirjolla olevalle ahdistusta. Tällöin tietyt säännönmukaisuudet ja rutiinit auttavat ihmistä ennakoimaan sitä, mitä tulee tapahtumaan.

Hänelle voi olla erittäin tärkeää esimerkiksi, että reitit tiettyyn paikkaan (koti, koulu, kauppa tms.) säilyvät samanlaisina tai että jääkaapista löytyy maito tutun näköisessä purkissa. Äkillinen muutos saattaa aiheuttaa voimakkaan kielteisen reaktion, joten muutokset totutussa toimintatavassa tai ympäristössä tulisi tehdä vähitellen ja ennakoiden.

Joillakin ihmisillä autimikirjolla on erilaisia rituaaleja eli toistuvia toimintoja. Tällainen voi olla esimerkiksi tapa säilyttää suosikkipehmolelua erityisessä kohdassa hyllyllä ja ottaa se esille aina juuri ennen nukkumaanmenoa hypisteltäväksi. Tai hän saattaa juoda vain tietyistä kupeista, kysyä samoja kysymyksiä ja tarvita aina niihin tietyt vastaukset.

ADHD -lasten on vaikea yltää ikätasoisiin odotuksiin monissa arjen toiminnoissa ja tämä luonnollisestikin aiheuttaa turhautumista lapsessa itsessään, mutta myös lapsen arjessa mukana olevissa aikuisissa. Hyvänä sääntönä voi pitää sitä, että lapsen iästä vähenne-tään 30 prosenttia niissä odotuksissa, joita meillä tavallisesti on esimerkiksi kotitöiden hoitamiseen, omista tavaroista huolehtimiseen tai läksyjen tekemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdeksänvuotiaalle ADHD -lapselle voi asettaa samanlaiset vaatimukset kuin kuusivuotiaalle tavallisesti asetetaan (Hellström 2017, 10.) 

Luo lapseen hyvä yhteys

Aikuinen on aina vastuussa vuorovaikutuksen sujumisesta lapsen kanssa. Hyvä yhteys ja vuorovaikutus syntyy myönteisistä ajatuksista, kehonkielestä ja sanoista. Merkityksellistä on, mitä sanotaan ja miten sanotaan. Kun lapsi kokee aikuisen olevan kiinnostunut juuri hänestä, se luo hyvän pohjan vuorovaikutukselle. Vuorovaikutustilanteissa lapsi oppii, miten nimetä, tunnistaa ja säädellä tunteita, toimintaa ja käyttäytymistä. Aikuinen toimii tässä mallina.

Keinoja hyvän yhteyden luomiseen:

  • Kohtaa lapsi kiireettömästi.
  • Anna tilaa, huomaa lapsen aloitteet ja vastaa niihin.
  • Huomioi lapsen ikä- tai kehitystaso ja käytä sellaista ilmaisutapaa, jonka lapsi tunnistaa ja ymmärtää.
  • Anna suoria, lyhyitä ja selkeitä ohjeita, kuten esim. “Puhu hiljempaa, kiitos” on tehokkaampi kuin “Älä huuda”.
  • Ole läsnä, lue lapsen ilmeitä, eleitä ja tunnetilaa, osoita myötätuntoa ja rajaa sopivasti.
  • Tutkaile, onko lapsi kuulolla ja ymmärtääkö. Mene tarvittaessa luokse ja hae katsekontakti.
  • Pysäytä, kutsu nimellä ja kosketa. Varmista, että lapsi sietää kosketustasi.
  • Anna myönteistä ja kannustavaa palautetta niin usein kuin voit.
  • Muista, että aina voit aloittaa alusta ja lähestyä lasta uudella tavalla, uusin silmin ja korvin.
  • Luota olevasi itsekin kehityskelpoinen ja usko oppivasi yhdessä lapsen kanssa.
  • Usko lapsen kykyihin ja etsikää, löytäkää ja ihmetelkää yhdessä erilaisia vaihtoehtoja.
  • Leiki ja touhua lapsen kanssa n.15 min. joka päivä keskittyneesti.

Pirha.fi – ohjeita

nepsy-passi -> palaute ja arviointi / boxi

Harjoitus: Ympäristön muokkaaminen
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on löytää keinoja, joiden avulla lapsen kuormitusta voi arjessa vähentää.
Ympäristön muokkaaminen auttaa lasta säätelemään kuormitustaan sekä vahvistaa tunnetta
selviytymisestä.
Ohje
Tutkikaa ensin lapsen kanssa yhdessä 19. harjoituksen eli Kuormitusmittarin avulla, millaiset asiat
lapsi kokee kuormittaviksi.
Kokeilkaa sitten jotakin alla olevista keinoista. Voitte halutessanne listata taulukkoon (pdf), millaisia
ympäristön muokkauskeinoja lapsi tarvitsee.
Kirkkaat valot
• istumapaikan siirtäminen kauemmaksi ikkunasta luokassa
• verhojen laittaminen ikkunan eteen
• luvan antaminen apuvälineisiin, kuten hupun, lippiksen tai aurinkolasien käyttöön sisätiloissa
• valaistuksen hämärtäminen
Kovat äänet
• hiljaisempi tila koulutyöskentelyyn
• hiljainen tila kotona
• sermien käyttö
• rauhallisemman reitin kulkeminen kouluun tai päivähoitoon
• apuvälineiden käyttö, esimerkiksi kuulosuojaimet, kuulokkeet tai korvatulpat
Tuoksut
• tuoksuttomien pesuaineiden käyttö
• mahdollisuus ruokailla toisessa tilassa, jos ruoan tuoksut tuntuvat liian voimakkailta
• kukkien välttäminen sisätiloissa
Tuntemukset
• turvapaikan rakentaminen kotiin, päivähoitoon tai kouluun
• istumapaikan laittaminen riittävän etäälle toisista
• kuormituksen purkamiseen soveltuvien miellyttävien materiaalien ja esineiden tarjolla olo ja
lupa niiden käyttämiseen
• vaatemateriaalien valinta siten, että ne ovat lapselle sopivia
Ihmispaljous
• päivähoidossa rauhallisen tilan varaaminen pukeutumista varten
• luokassa rauhallisen istumapaikan varaaminen
Sivu 1 / 3Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma
• välitunneille rauhallisen oleskelupaikan suunnittelu tai mahdollisuuden tarjoaminen
sisävälitunteihin
• mahdollisuuden antaminen jonojen välttämiseen, esimerkiksi tulemalla sisälle tai pääsemällä
ruokalaan eri aikaan kuin muut
• bussissa istuminen uloskäynnin lähellä
• kauppareissujen lyhyt kesto ja etukäteissuunnittelu
• yleisesti mahdollisuuden antaminen sivummalle väistymiseen
Kuormittava arki
• ennakointi, katso työkalu 2: Minne me menemme?
• selkeät arjen rutiinit
• selkeät ja pilkotut ohjeet, katso työkalu 3: Vaihe kerrallaan
• omat paikat tavaroille
• mahdollisuus omaan aikaan yksin
Keksittekö jotain omia keinoja, joilla voitte muuttaa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi?

Kokeile ja havainnoi
Kokeile muokata lapsen ympäristöä alkuun 1–2 asian osalta 2–4 viikon ajan.
• Muuttuiko mikään? Mistä huomaat muutoksen?
• Onko jokin arjessanne helpompaa?
• Onko valitsemanne keino hyvä?
• Olisiko tarpeen kokeilla jotain toista keinoa?
• Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut?

Ympäristötekijät – keinot – lisähuomiot

  • kirkkaat valot
  • kovat äänet
  • tuoksut
  • tuntemukset
  • ihmispaljous
  • kuormittava arki

Harjoitus: Aistimittari
Tavoite
Tavoitteena on opettaa lasta käyttämään aistimittaria kertomisen tukena tilanteissa, joissa
aistiärsykkeet vaikuttavat käyttäytymiseen.
Ohje
Keskustelkaa ensin aisteista ja siitä, kuinka jokaisen aistikokemukset ovat yksilöllisiä. Joku voi pitää
jostain asiasta, mistä toinen ei pidä. Voitte käyttää apuna aistien Tutkitaan yhdessä -kohtaa.
Tulostakaa tai tallentakaa digilaitteelle aistimittari (pdf).
Mittarin vasemmassa laidassa on kuvat eri aisteille. Oikean reunan mittarilla mitataan, onko aistimus
miellyttävä, neutraali vai epämiellyttävä.
Valitkaa jokin aisti mittarin yläosasta. Arvioikaa kumpikin mittarilla, miltä tähän aistiin liittyvät
erilaiset kokemukset tuntuvat.
Mittarin avulla voi saada tietoa lapsen aistikokemuksista eri ympäristöissä. Sen pohjalta voi pohtia,
miten aistikuormaa voisi vähentää.
Havainnoi
Kokeilkaa käyttää aistimittaria arjen apuna säännöllisesti 2–4 viikon ajan.
• Muuttuiko mikään? Mistä huomaat muutoksen?
• Onko jokin arjessanne helpompaa?
• Oletteko löytäneet uusia tapoja toimia aistirikkaissa tilanteissa?
• Olisiko tarpeen kokeilla jotain toista harjoitusta?
• Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut?

Harjoitus: Aistien apuvälineet
Tavoite
Tavoitteena on löytää arkeen apuvälineitä, joita lapsi voi käyttää silloin, kun kokee aistiärsykkeet
epämiellyttäviksi.
Ohje
Valitkaa lapsen kanssa yhdessä testiin muutamia apukeinoja (pdf), joita hän käyttää erilaisissa
aistiärsytystä tuottavissa tilanteissa.
Keinoja on hyvä testata erilaisissa tilanteissa muutaman viikon ajan.
Arvioi keinojen hyödyllisyyttä yhdessä lapsen kanssa. Arvioinnissa voi käyttää Aistimittaria,
harjoitus 22.
Aistien apukeinot -listasta (pdf) löytyy apuvälineitä seuraaviin tilanteisiin ja kokemuksiin:
☐Aurinko tai valot häikäisevät liikaa.
☐Tiettyjen värien tai väriyhdistelmien katseleminen on epämiellyttävää.
☐Hälinä tai melu tuntuu pahalta korvissa.
☐Lapsella on erityinen mieltymys tiettyihin ääniin, joilla on häneen rauhoittava vaikutus.
☐Useat ruoka-aineet tuntuvat tai maistuvat suussa erityisen epämiellyttäviltä.
☐Uusien makujen maistaminen jännittää ja pelottaa.
☐Lapsi ei pysty syömään koulussa tai päiväkodissa.
☐Tuoksujen ja hajujen vuoksi on vaikea mennä paikkoihin.
☐Erikoisiin tai epämiellyttäväksi miellettyihin hajuihin on voimakas kiinnostus.
☐Tuoksuihin on voimakas kiinnostus.
☐On vaikea sietää vastaantulevia tuoksuja ja hajuja, kuten ruoan, leikatun nurmikon tai kukkien
tuoksua.
☐Voimakkaita tuntoaistimuksia haetaan riehumalla, tönimällä, törmäilemällä ja painimalla.
☐Lapsi pitää erityisen paljon kevyestä ja hellästä kosketuksesta.
☐Vaatteiden materiaalit tuntuvat hankalilta päällä.
☐On vaikeuksia löytää vaatteita, joita lapsi käyttää.
☐Hiusten harjaaminen on vaikeaa

ampaiden harjaaminen on vaikeaa.
☐Lapsella on erityisen voimakas mieltymys tiettyihin materiaaleihin, ja hän voi mennä
koskettamaan toisten vaatteita.
Kokeile ja havainnoi
Kokeilkaa käyttää aistien apuvälineitä säännöllisesti 2–4 viikon ajan.
• Muuttuiko mikään? Mistä huomaat muutoksen?
• Onko jokin arjessanne helpompaa?
• Oletteko löytäneet uusia tapoja toimia aistirikkaissa tilanteissa?
• Olisiko tarpeen kokeilla jotain toista harjoitus

AISTIPULMA – KEINOT

Harjoitus: Tuoksupussi
Tavoite
Tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuus miellyttävien tuoksujen haistelemiseen eri tilanteissa ja
ympäristöissä. Pussi voi myös auttaa epämiellyttäviltä haisevissa ympäristöissä selviämistä.
Ohje
Valitkaa pussi, johon voitte laittaa lapsen mielestä mieluisalle tuoksuvia esineitä. Pussin on hyvä olla
muovinen tai pinnoitettu, ettei se häiritse muita ihmisiä.
Pohtikaa yhdessä lapsen kanssa, millaisia tavaroita pussiin tulee.
Esimerkiksi
• tuoksuva kynttilä
• pyyhekumi
• tuoksuva huulirasva
• vanhan kirjan sivu
• pieni pussi, jossa on sisällä maustetta tai yrttiä
• hengityssuojain tai huivi epämiellyttävien tuoksujen estämiseen
Sopikaa, missä pussia säilytetään ja milloin sitä on mahdollista käyttää.
Kokeile ja havainnoi
Muuttuiko lapsesi käyttäytyminen tuoksupussin käyttöönoton jälkeen.
• Muuttuiko mikään? Mistä huomaat muutoksen?
• Onko jokin arjessanne helpompaa?
• Olisiko tarpeen kokeilla jotain toista harjoitusta?
• Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut?

Harjoitus: Ihanalta tuntuvat tavarat – laatikko
Tavoite
Tarkoituksena on antaa lapselle mahdollisuus miellyttävien materiaalien koskettelemiseen,
tunnustelemiseen ja silittelyyn.
Ohje
Valitkaa lapselle laatikko. Se voi olla esimerkiksi tyhjä kenkälaatikko.
Kootkaa laatikkoon erilaisia esineitä ja materiaaleja, joiden koskettamisesta lapsi pitää.
Tällaisia esineitä voivat olla esimerkiksi
• pala pehmeää kangasta
• pehmeä lankakerä
• slimet eli leikkeihin käytettävät limat
• esineet, joissa on nystyräinen pinta
• pieni pehmolelu
• sileää materiaalia oleva esine
• sukkahousut
Sopikaa seuraavat asiat
• Missä laatikkoa säilytetään?
• Milloin sitä on mahdollista käyttää?
• Otetaanko laatikko jonnekin mukaan?
Kokeile ja havainnoi
Havainnoi, muuttuiko lapsesi käyttäytyminen, kun laatikko otettiin käyttöön.
• Muuttuiko mikään? Mistä huomaat muutoksen?
• Onko jokin arjessanne helpompaa?
• Olisiko tarpeen kokeilla jotain toista harjoitusta?
• Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut?

Myöhästelen usein

  • käytä puhelimen hälytyksiä muistuttamaan lähdöstä
  • valitse vaatteet valmiiksi illalla ja pakkaa laukku
  • käytä kuvia apuna tavaroiden löytämiseksi ja toiminnan järjestyksen suunnitteluun
  • tee seinätaulu aamurutiineistasi
  • sulje mediat ja pelit hyvissä ajoin ennen lähtöä

Arvioin ajankulun väärin tai unohdan sen täysin

  • älä aloita uutta tekemisät lähdön hetkellä
  • lisää aina 20 minuuttia lisää aikaa arvioimaasi ajankuluun
  • käytä visuaalisia apuvälineitä ajankulun arvioimiseen , sovellukset, kuvat
  • osta kotiin erilaisia kelloja ja sijoita niitä näkyville. paikoille
  • selvitä tarkasti kellon kanssa, kuinka kauan kestää esim. matka kouluun, syöminen tai iltapesu

Välttelen tehtäviä, jotka vaativat ponnistelua 

  • pidä runsaasti taukoja ja suunnittele tauot etukäteen
  • työskentele lyhyissä esim 15 minuutin jaksoissa
  • tee ponnistelupäätös: nyt ponnistelen 15 minuuttia
  • valitse itsellesi sopiva aika aloittaa tehtävä
  • tee isompi tehtävä osissa. aloita siitä, mistä innostut, jotta pääset alkuun

Keskittymiseni vaihtelee, on lyhyttä tai katkeaa herkästi

  • huolehdi, että ympäristö on. häiriötön ja miellyttävä. käytä sermiä
  • vaihtele tehtäviä
  • hyödynnä energiset hetket ja innostus
  • tee tarkkaavuuspäätös: keskityn 10 minuuttia
  • selosta itsellesi työvaiheita ääneen: nyt teen tämän, sen jälkeen tuon

Kun teen huolimattomuusvirheitä

  • tarkista tehtävä ainakin kerran tai pyydä toista henkilöä tarkistamaan
  • tee tehtävä pienissä osissa tai palaa tehtävään uudestaan tauon jälkeen
  • varaa tekemiseen tarpeeksi aikaa – taimeri
  • luo tehtäviin selkeä rutiini
  • tee vain yhtä asiaa kerrallaan

Läksyjen teko

  • kokeile erilaisia läksyrutiineja ja kellonaikoja
  • kokeile tehdä läksyt eri paikoissa ja asennoissa
  • kirjoita jokainen tehtävä eriväriselle lapulle ja laita tehtävät näkyviin
  • käytä ajastinta – 15 min työskentelyä – tauko – 15 min. työskentely’
  • käytä soittalistaasi apuna ja työskentele sen ajan

Välttelen tehtäviä, jotka vaativat ponnistelua 

  • pidä runsaasti taukoja ja suunnittele tauot etukäteen
  • työskentele lyhyissä esim 15 minuutin jaksoissa
  • tee ponnistelupäätös: nyt ponnistelen 15 minuuttia
  • valitse itsellesi sopiva aika aloittaa tehtävä
  • tee isompi tehtävä osissa. aloita siitä, mistä innostut, jotta pääset alkuun

Keskittymiseni vaihtelee, on lyhyttä tai katkeaa herkästi

  • huolehdi, että ympäristö on. häiriötön ja miellyttävä. käytä sermiä
  • vaihtele tehtäviä
  • hyödynnä energiset hetket ja innostus
  • tee tarkkaavuuspäätös: keskityn 10 minuuttia
  • selosta itsellesi työvaiheita ääneen: nyt teen tämän, sen jälkeen tuon

Kun on vaikea keskittyä

Kun on vaikea keskittyä 

  • Tavoite
    Harjoituksen avulla lapsi voi löytää keinoja keskittymisensä tueksi. Nämä keinot voivat vähitellen
    lisätä lapsen onnistumisen kokemuksia sekä tuoda varmuutta keskittymistä vaativista tilanteista
    selviytymiseen.
  • Ohje
    Jutelkaa lapsen kanssa keskittymisestä. Voitte pohtia, kuinka kaikkien on välillä vaikea keskittyä.
    Tunnistaako lapsi tilanteita, jolloin hän ei jaksaisi kuunnella tai olla paikallaan?
    Kerro lapselle, että on keinoja, joiden avulla voi olla helpompi kuunnella koulussa tai tehdä kotona
    läksyjä.
    Valitkaa yhdessä listasta 1–2 keinoa, joita voisitte kokeilla kotona, koulussa tai päivähoidossa. Jos
    keinoja kokeillaan muualla kuin kotona, tulee niistä keskustella lasta hoitavien aikuisten kanssa.

LIIKE JA LEVOTTOMUUS

  • Vaihda asentoa tai paikkaa
  • Nystyrätyynyn päällä istuminen
  • Jumppapallon päällä istuminen
  • Jumppakuminauhan laittaminen tuolin tai pulpetin jalkoihin, jotta sen päällä voi heilutella jalkoja.
  • ota mukaan näpelöitäviä esineitä, esim. fidgetit
  • pehmolelu tai tyyny syliin
  • hyppyhetki, tasajalkahyppely, kävely, juoksu talon ympäri

HÄIRIÖHERKKYYS

  • kuulosuojaimet

KESKITTYMISEN JA TARKKAAVUUDEN VAIKEUS

  • hypisteltävät esineet
  • pureskeltavat esineet, kynänpäät ym
  • ohjeiden pilkkominen osiin kts. Vaihe kerrallaan
  • ajan säätely kellon tai ajastimen avulla, kts. Ajankäytön apurit
  • musiikki tai taustaääni
  • pidä yllä vireystilaa, pidä taukoja, lasi vettä – tauko eli pyydetään lasta hakemaan lasi vettä itselleen
  • vähävirikkeiden ympäristö eli mahdollisimman vähän kiinnostavia asioita ja esineitä esillä
  • keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan
  • hiljaisuuskortti, jolla muistutetaan tilanteista, joissa tulee olla hiljaa

Minun on vaikea tehdä asioita loppuun

  • valitse päivälle enintään kolme asiaa, jotka teet. katso niille kalenteristasi aika sille päivälle
  • muistuta itsellesi, olin tekemässä tätä ja palaa asiaan
  • aseta asialle eräpäivä, jolloin oltava valmis
  • tee asiasta/tilanteesta kilpailullinen. palkitse itsesi
  • sovi itsellesi kerran viikossa aika, jolloin viimeistelet 1-2 keskeneräistä asiaa/tehtävää

Minun on vaikea noudattaa ohjeita tai sääntöjä

  • älä ryntää toimimaan tai luule tietäväsi, vaan lue ohje tarkasti
  • kirjoita säännöt ylös tai tee niistä video
  • mieti, mitä hyötyä on säännöistä, jokainen tekee asian omalla tavallaan vai tekeekö?
  • pyydä ohje yksi kerrallaan ja lyhyenä
  • koulussa opettaja voi tukea ohjeen kuuntelua antamalla silmäilyaikaa juuri saadulle materiaalille

Haluan noudattaa tarkkoja rutiineja tai kaavamaisia tapoja

  • jos asiasta ei aiheudu ongelmia, voit jatkaa näin
  • jos juutut liian toistavaan käytökseen, rauhoita mieltäsi muilla keinoilla ja tee asioita välillä toisella tavalla
  • joskus on hyvä joustaa omista tavoista. opettele tietoisesti hyväksymään toisen ehdotus
  • haasta itsesi: mitähän tapahtuu, jos tänään menen eri reittiä? syön eri ruokaa?
  • jos huomaat poikkeaman rutiinissa, tutki ja mieti, miten parhaiten sietäisit muutoksen

Uppoudun minua kiinnostaviin asioihin tai ajatuksiin pitkäksi aikaa

  • päätä etukäteen, miten pitkään teet tiettyä asiaa
  • sovi itsellesi aikoja, jolloin saat uppoutua rauhassa
  • opettele tunnistamaan merkkejä, jotka kertovat liiasta uppoutumisesta
  • luo päivärutiineja, jotka estävät uppoutumista

Minun on vaikea pistää asioita tärkeysjärjestykseen

  • aseta eräpäivä tehtävälle
  • aseta aloituspäivä tehtävälle,älä mieti tehtävää sitä ennen
  • pilko tehtävä osiin: tee tänään ensimmäinen osa, huomenna toinen
  • käytä sähköisiä apuvälineitä, kuten kalenterisovellusta
  • pidä suunnitteluhetki aina tiettynä päivänä viikossa tai tiettynä hetkenä päivässä

Jumitun asioihin tai yksityiskohtiin

  • laita kello tai ajastin hälyttämään, kun tietty aika on kulunut
  • tee asia loppuu tai valitse sopiva keskeytyskohta etukäteen
  • tunnista, mistä innostut ja aloita tekeminen vasta, kun sinulla on varmasti aikaa
  • opettele tietoisesti vaihtamaan/katkaisemaan ajatus tai tekeminen
  • uudesta kiinnostavasta asiasta puhuminen voi harhauttaa siirtämään ajatukset uuteen

Minun on vaikea tehdä päätöksiä

  • älä yritä tehdä täydellistä päätöstä, et voi ehkä huomioida jokaista näkökulmaa
  • aseta aikaraja päätöksen tekemiselle
  • pyydä jonkun apua päätöksentekoon
  • tutustu tunteisiisi, miksi asian päättäminen on vaikeaa?
  • käytä vain yhtä valitsemaasi tuotetta tiettyyn asiaan, yksi laukku, yksi kalenteri

Vastaa

Vieritä ylös