Koko perheen huomioiminen

Huoli ja pelko

  •  huoli ja pelko lapsen tulevaisuudesta sekä  perheen jaksamisesta
  • tutkimuksiin ja hoitoon liittyvät käynnit tapahtuvat virka-aikaan ja vaativat järjestelyjä
  • stressi voi hankaloittaa edelleen perheen kokonaistilannetta

Kasvatuksellinen haaste

  • kasvatuksellinen haaste: mihin puuttua, mihin jättää puuttumatta?
  • tuki voi kääntyä karhunpalvelukseksi, jos se estää tarvittavien taitojen opettamista ja oppimista
  • on tavallista, että perheessä on useammalla neuropsykiatrisia häiriöitä
  • miten eri perheenjäsenten tukimuodot/hoidot koordinoidaan kokonaisuudeksi?
  • sisarusten huomioiminen?

Lapsi elää aina osana suurempaa yhteisöä ja verkostoa, joista merkittävin on perhe. Lapsen tapa toimia ja reagoida vaikuttaa koko perheeseen: vanhempiin, sisaruksiin ja muuhun lähi- piiriin. Lapsi, joka tarvitsee paljon muiden apua käyttäytymisensä säätelyssä, vie paljon van- hempiensa ja muiden läheisten ihmisten huomiota ja aikaa. Usein aikuiset myös ajautuvat toimimaan lapsen ehdoilla jatkuvien riitatilanteiden välttämiseksi ja arjen sujumisen helpot- tamiseksi. Tällöin varsinkin sisarukset voivat kokea itsensä syrjityiksi, ja heidänkin kaverisuh- teensa ovat usein haasteellisia.

Vanhemmat

Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus voi olla koetuksella jo varhaisessa vaiheessa, mikäli vauva koetaan vaikeasti hoidettavaksi. Vanhempi tuntee helposti syyllisyyttä ja pitää itseään huo- nona vanhempana, jos vauva itkee paljon ja on vaikeasti rauhoittuva. Usein myös nukkuminen ja syöminen on hyvin epäsäännöllistä ja vanhempi kokee arjen rytmin olevan vaikeasti ennakoitavaa.

Vanhempi voi uupua ja hänen itsetuntonsa van- hempana kärsii. Vauva taas vuorostaan huomaa ja aistii vanhemman epävarmuuden, mikä lisää vau- van vaikeahoitoisuutta. Hän tulkitsee hoivaajansa epävarmuuden siten, ettei ole hyvä tai rakastet- tava. Vauvan minäkuva ja itsetunto kärsivät. Näin syntyy helposti kielteinen vuorovaikutuskehä.

Huomattavan suurta stressiä kokevat ne vanhem- mat, joiden lapsella on jokin käytös- ja tunnehäi- riö, kuten esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuu- den häiriö (adhd) tai uhmakkuushäiriö.

Mikäli lapsi on leikki-ikäisenä hyvin ylivilkas, impulsiivinen ja/tai uhmakas, kokevat vanhemmat usein riittämättömyyttä kasvattajina. Ympäristö usein myös vahvistaa tätä ajatusta antamalla jat- kuvasti kielteistä palautetta lapsen käytöksestä. Monet vanhemmat kertovat esimerkiksi jännittä- vänsä lapsen hakemista päivähoidosta, koska tietä- vät jo valmiiksi saavansa kielteistä palautetta.

Haastavasti käyttäytyvän lapsen kasvattaminen voi rasittaa myös parisuhdetta, erityisesti jos lapsi on vastahankainen, uhmakas tai aggressiivisesti käyttäytyvä. Perhe voi eristäytyä sosiaalisesti, koska on liian rankkaa lähteä mihinkään lapsen kanssa. Lapsen haastavan käytöksen vuoksi voi myös olla hankalaa saada lapsenvahtia tai hoitajaa.

Vanhempien kahdenkeskinen aika vähenee, ja eri- mielisyydet lapsen kasvatuksesta ovat tavallisia.

Neuropsykiatristen oireiden kehittymiseen ja oireiden esilletuloon vaikuttavat perinnölliset, vuorovaikutukselliset ja ympäristötekijät.

Monien tutkimusten mukaan yliaktiivinen lapsi oppii parhaiten onnistumalla. Kovat rangaistuk- set ja fyysinen kurittaminen eivät opeta lapselle, miten hänen pitäisi toimia, päinvastoin käytös- häiriöiden riski kasvaa. Fyysinen rankaisu lisää lapsen turvattomuutta ja heikentää selvästi hänen mahdollisuuksiaan oppia ratkaisemaan asioita hyväksyttävällä tavalla ilman väkivaltaa. Yhtä lailla psyykkinen väkivalta, kuten nöyryyttäminen ja jat- kuva kielteinen palaute, on vahingollista lapselle.

Lapsen käyttäytymisen tukeminen myönteisin keinoin vahvistaa hänen itsetuntoaan ja kykyään toimia. Myönteisillä kasvatuskäytännöillä ediste- tään lapsen selviytymistä elämässä. Huomaamalla ja tuomalla esiin lapsen onnistumisia arjessa, saadaan aikaan pysyviä muutoksia hänen käyt- täytymiseensä. Näin lapsi myös oppii näkemään itsessään hyvää ja luottamaan omiin kykyihinsä selviytyä.

Sisarussuhteet

Sisarussuhteet ovat usein koetuksella perheissä, joissa joku lapsista käyttäytyy hyvin haastavasti. Hän saattaa herkästi riitaantua, leikkiä häiritse- västi, huutaa sisaruksilleen ja toisinaan myös yllyt- tää sisaruksiaan käyttäytymään huonosti tai teke- mään pahojaan.

Usein perheen muut lapset huomaavat hyvin var- hain haastavasti käyttäytyvän sisaruksensa erilai- suuden. Vanhemmat sisarukset huomaavat myös vanhempien uupumuksen ja väsymyksen, mikä voi johtaa siihen, että he yrittävät kompensoida omalla käytöksellään toisen huonoa käytöstä. Sisarukset eivät halua aiheuttaa vanhemmilleen lisää vaivaa tai harmia, ja heistä voi tulla ”ylikilt- tejä” sekä liian pärjääviä.

Erityishuomiota ja -tukea tarvitseva lapsi vie hel- posti vanhempiensa ajan ja energian. Sisarukset kokevat herkästi jäävänsä ilman vanhempiensa huomiota, ja joskus he jopa kehittävät fyysisiä tai psyykkisiä oireita saadakseen huomiota. On myös tavallista, että sisarukset kokeilevat ”hankalan lap- sen” roolia jossain vaiheessa kasvuaan. Usein yli- vilkas ja impulsiivinen lapsi itsekin huomaa eroa- vansa pärjäävistä sisaruksistaan. Tämä voi herättää hänessä mustasukkaisuutta ja katkeruutta.

Tavallista on myös muiden sisarusten tuntema häpeä. Sisarukset eivät ehkä halua kutsua kave- reitaan kotiinsa tai lähteä perheen kanssa kodin ulkopuolelle. He voivat pelätä sitä, miten heidän sisaruksensa käyttäytyy. Kaverit saattavat kiusata erilaisen siskon tai veljen takia. Sisarukset saatta- vat syyttää heikosti käyttäytymistään säätelevää sisarustaan siitä, että hän häiritsee perheen nor- maalia toimintaa.

Vanhemmat saattavat ajatella, että erityisvaikeu- tensa vuoksi lapselta ei voida edellyttää samaa vastuuta ja rajojen noudattamista kuin muilta sisa- ruksilta. Tällaiset käsitykset voivat johtaa perheen lasten erilaiseen kohteluun ja lisätä ristiriitoja sisa- rusten välille. •

Vinkkejä vanhemmalle

Johdonmukaiset rajat ovat erityisen tärkeitä kai- kille perheenjäsenille silloin, kun joku sisaruksista käyttäytyy haastavasti. Yhteiset pelisäännöt voi- daan sopia vaikkapa yhteisissä perhekokouksissa.

  • Selitä muille sisaruksille, mistä on kysymys ja mistä haastava käytös johtuu.
  • Koko perheen kesken on tärkeää jutella kodin yhteisistä säännöistä ja tavoista ja selittää, miksi joissakin tilanteissa voi olla eri toimintatapoja eri lasten kohdalla.
  • Tee selväksi, mihin tavaroihin ei saa koskea tai mihin paikkoihin ei saa mennä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toisen lapsen kännykkä, koulu- tarvikkeet ja huone.
  • Toisten oikeuksien loukkaamisella, kuten tava- roiden rikkomisella, on oltava seurauksia. Lapsi voidaan määrätä korvaamaan rikkomansa esine tai antamaan tilalle jokin oma tavaransa. Seuraus on kuitenkin hyvä miettiä etukäteen, jotta se on oikeudenmukainen ja lapsi ymmär- tää syy-seuraussuhteen.
  • Anna tunnustusta lapsille aina, kun he ottavat toisiaan huomioon ja onnistuvat käyttäytymään hyvin.
  • Huolehdi siitä, että vanhempien ja muiden lähisukulaisten aikaa ja huomiota jaetaan mahdollisimman tasapuolisesti kaikille perheen lapsille.
  • Yritä järjestää yhteisiä hetkiä ja mukavaa yhdessäoloa, josta kaikki perheenjäsenet nauttivat.
  • Korosta kaikkien lasten vahvuuksia ja tuo niitä esille päivittäin.
  • Älä vertaile lapsia keskenään tai perheenne tilannetta muiden tilanteisiin.

Vanhemmuuden voimavarat

Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa voimakkaasti vanhempien lapselle antama tuki. Tämän vuoksi vanhempien omien voimavarojen vahvistaminen on tärkeää. Väsyneenä tai stressaantuneena lapsen normaalikin leikkisyys tai toiminta voi tuntua vanhemmasta kuormittavalta. Kun van- hemmat itse voivat hyvin, he pystyvät huomioimaan lapsen tarpeita ja iloitsemaan aidosti yhdessäolosta.

Vanhempana olemisen arkeen kuuluu ilon lisäksi myös ristiriitoja, pettymysten sietämistä, huoleh- timista ja velvollisuuksien hoitamista. Kun omaan hyvinvointiin kiinnittää riittävästi huomiota, se heijastuu myönteisesti koko perheen hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen.

Huolehdi itsestäsi

  • Mitkä ovat sinun omat voimavarasi, ja mistä sinä nautit? Mitä sinä tarvitset voidaksesi hyvin? Tee listaa näistä asioista ja mieti, kuinka paljon viikko-ohjelmaasi sisältyy tällä hetkellä sinulle voimavaroja tuottavia asioita. Miten voisit lisätä niitä elämääsi?
  • Sovi perheen aikuisten kesken työnjaosta ja mahdollisuudesta vapaailtaan tai vastaavaan hengähdystaukoon ainakin kerran viikossa. Huomioikaa tasapuolisuus oman ajan käytössä.
  • Jos toinen aikuinen ei ole jakamassa arkea, voi- siko naapuri, isovanhempi, hyvä ystävä tai joku muu aikuinen lähipiiristäsi auttaa lasten hoi- dossa, jotta sinä saisit aika ajoin omaa aikaa? Hoitoapua voi kysyä myös kunnan, järjestöjen tai yritysten palveluista.
  • Mieti,mitkäpienetkinasiattuottavatiloaarkeesi ja keskity nauttimaan niistä hetkistä: ”Nautin, kun saan juoda aamukahvini rauhassa ennen muiden heräämistä”, ”Tänään paistoi ihanasti aurinko kävelylenkillä.”
  • Tunnista omat rajasi ja hyväksy ne. Ole armol- linen itsellesi ja luovu tarvittaessa liiallisista vaatimuksista ja velvollisuuksista. Mistä asioista voisit luopua oman hyvinvointisi vuoksi? Omista rajoista huolehtiminen on itsensä arvostamista.
  • Terveelliset elämäntavat, kuten hyvä ruoka ja säännöllinen ateriarytmi, lepo ja liikunta, vähentävät väsymystä, kohentavat yleiskuntoa ja mielialaa sekä lisäävät stressinsietokykyä.
  • Ovatko omat ja ympäristön toiveet ja vaatimuk- set tasapainossa? Miten voisit lisätä tasapainoa? Voisitko lyhentää työaikaasi tai vähentää ylitöi- den tekemistä, jotta perheelle jäisi enemmän aikaa?
  • Mikä antaisi piristystä elämääsi – uuden asian opiskelu, harrastuksen aloittaminen tai tietoi- nen joutenolo? Kuulostele omia toiveitasi ja etene niitä kohti.

Kotitöihin osallistuminen

Aikuisten yhteistyö Takaisin: Nepsy-Boxi.

Vastaa

Vieritä ylös