Kielellinen kehitys

 Kielellisestä kehityksestä

Lapsen puheen – ja kielenkehitys on varhaisvuosina erittäin nopeaa. Pienet lapset ymmärtävät sanoja ja kieltä jo paljon ennen kuin kykenevät tuottamaan niitä. Jos lapsella ei ole kielellisen kehityksen vaikeuksia, hän oppii noin neljässä vuodessa puhumaan selkeästi, hallitsemaan monimutkaisiakin lauserakenteita ja kartuttamaan itselleen laajan sanavaraston sekä käyttämään kieltä vastavuoroisesti.

Normaalin puheen ja kielenkehityksen edellytyksenä on, että lapsen aistitoiminnot, etenkin kuulo, ovat normaalisti kehittyneet. Lisäksi lapsen suun alueen rakenteet tulee olla normaalisti kehittyneet ja hänen aivotoimintansa tulee olla normaalia. Hyvä varhainen vuorovaikutus ja kielelliset virikkeet vaikuttavat myös edistävästi lapsen kielenkehitykseen.

Ensimmäisen kielensä eli äidinkielensä lapsi yleensä oppii ilman tietoista opiskelua tai opettamista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Syntymähetkestä lähtien ja jo ennen sitä kieli ympäröi häntä. Samalla kun hän varttuu, hän kasvaa myös äidinkielensä hallintaan.

Kaksikielisessä ympäristössä lapsen kielen oppiminen tapahtuu samalla tavalla, mutta se saattaa olla hitaampaa. Kielenkehitys suuntaa lapsen kehitystä ja on yhteydessä hänen kokonaiskehitykseensä. Kielen oppiminen muuttaa lapsen suhdetta muihin ihmisiin ja avaa lapselle kokonaan uuden maailman.

Lapsi tarvitsee kieltä toimiessaan ympäristössään ja hankkiessaan siitä tietoa sekä läheisissä ihmissuhteissaan ja yksilöllisyyden ilmauksissaan. Kielen käyttö on niin ajattelua kuin tunteiden ja toiminnankin ilmaisemista sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Kielelliset taidot vaikuttavat suuresti lapsen asemaan sosiaalisessa yhteisössä, erityisesti ikätovereidensa joukossa.

KIELELLISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN

Päiväkoti toimintaympäristönä on vahva tuki lapsen kielelliseen kehitykseen. Päivittäiset asiat leikin ja aktiivisen vuorovaikutuksen kautta ovat paras oppimisympäristö kielen kehitykselle. Ryhmän aikuisten käyttämät monipuoliset sekä vaihtelevat toimintamallit ja ohjaustavat ovat kielenkehityksen kannalta erittäin tärkeitä. Aikuisten aito ja aktiivinen läsnäolo lasten kanssa sekä saavutettavuus eri tilanteissa päivän aikana mm. leikeissä on lähtökohta lasten puheen kehityksen ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen.

Alueen keltolta saa tukea ja konsultaatiota lasten kielelliseen kehitykseen liittyvissä asioissa. Myös terveysaseman puheterapeuteilta voi kysyä neuvoa. On tärkeää, että huolta herättävissä tilanteissa otat asiat puheeksi vanhempien kanssa. Puheterapeutin vastaanotolle pääsemiseksi lapsi tarvitsee lähetteen, jonka vanhemmat saavat esim. neuvolan terveydenhoitajalta.

– puhu lapsen kanssa kaikissa arkipäivän tilanteissa
– vältä käyttämästä liian monimutkaista kieltä.
– auta lasta kohdistamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan
– vähennä häiritsevät näkö ja kuuloärsykkeet
– kiinnitä lapsen huomio itseesi ennen kuin puhut hänelle
– säilytä katsekontakti puhuessasi lapsen kanssa
– äänen voimakkuutta vaihtelemalla saat lisättyä lapsen tarkkaavuutta
– käytä selventäviä eleitä ja ilmeitä sekä puhu sopivan hitaasti ja sopivalla äänen voimakkuudella.
– auta lasta kehittämään kuuntelutaitojaan oman käytösmallisi kautta sekä erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien avulla
– anna hiljaiselle ja aralle lapselle tilaa sekä aikaa kuulluksi tulemiseen
– puheen, ajatusten ja toiminnan syrjähtelyssä auttaa tilanteen tai kerrottavan asian jäsentäminen kuvin
– kuvat auttavat puheen ymmärtämistä ja tuottamista sekä siirtymistä toiminnoista toiseen
– tarkoituksena ei ole opetella kuvia vain nimeämismielessä.
– kiinnitä lapsen huomio kuvaan oikeassa asiayhteydessä, jotta hän oppisi yhdistämään kuvan oikeaan käsitteeseen

– vahvista lapsen omaa kykyä käyttää kuvia vuorovaikutuksessa
– kuvia tulee päiväjärjestyksen lisäksi käyttää tukena esim. toimintahetkien jäsentämisessä, siirtymävaiheissa, leikin tukena, laulujen ja lorujen selkeyttäjänä, reissuvihkossa, keskustelun tukena, ohjeiden ja sääntöjen selkeyttäjänä, tunneilmaisujen tukena, valintojen tekemisessä, leikkipaikkojen jakamisessa.
– satuja lukiessasi varmista että lapset ymmärtävät tekstissä käytettyjä sanailmaisuja
– selvennä tarvittaessa uusien sanojen merkityksiä
– kysele ja kertaile sadun tapahtumia lukemisen jälkeen
– tarinat ilman kirjoja kehittävät lapsen mielikuvitusta ja kannustavat sanalliseen kommunikointiin.
– varmista, että luettava satu on sisällöltään sekä pituudeltaan sopiva ko. lasten kehitystasolle
– kirjan kuvien pitäminen  esillä lukemisen aikana helpottaa sadun sisällön hahmottamista sekä keskittymistä sadun kuunteluun

Kielellinen kehitys

Vastaa

Vieritä ylös