Ketteriä keinoja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun

  • 5a. Tavallisimpia esteitä ihmissuhteissa (Valitse lapsella/nuorella mahdollisia esteitä.)
  • Katsekontakti/ kosketus epämiellyttävää
  • Kommunikaation erilaisuus
  • Aistiesteet (toisten/ ympäristön tuoksut, ääni, pukeutuminen häiritsevät)
  • Aistiesteet (tuoksut, pukeutumiseen liittyvä kuormitus…)
  • Erilainen kokemusmaailma/ vaikeus ymmärtää muiden kokemuksia
  • Kasvojen tunnistamisen ongelmat
  • Kiusatuksi tuleminen
  • Kiusaaminen
  • Vaikeus saada kavereita
  • Vaikeus tulkita toisten toimintaa (syy-seuraussuhteet, ilmeet, eleet…)
  • Lapsi tai nuori ei hahmota kanssakäymisen ”kirjoittamattomia sääntöjä”
  • Tunnetaitojen kypsymättömyys
  • Pakotetaan tulemaan toimeen ”kenen tahansa kanssa”
  • Lapsi tai nuori ei viihdy muiden seurassa
  • Ei taitoja ylläpitää vuorovaikutusta
  • Ristiriitatilanteiden ymmärtäminen ja selvittely vaikeaa
  • Muiden asenteet
  • Muu, mikä:

KUUNTELEMINEN

Keskustele opetettavasta taidosta

Keskustellaan kuuntelemisen merkityksestä ja hyödyllisyydestä. Miksi olisi hyvä osata kuuntelemisen taito? Mitä seuraa siitä, että kuuntelee/ei kuuntele toisia? Mistä huomaa, että toinen kuuntelee?

Havainnollista ja selitä taitoa

Hyvä kuuntelija:

  • katsoo silmiin ja on kasvotusten
  • osoittaa miettivänsä, mitä toinen sanoo, nyökkäilemällä ja ääntelemällä hyväksyvästi
  • odottaa rauhassa omaa puheenvuoroaan; ei puhu päälle tai elehdi hermostuneesti
  • kommentoi omalla vuorollaan omat ajatukset asiaan liittyen ja tekee tarvittaessa lisäkysymyksiä Voidaan tarkastella Hyvän kuuntelijan muistilistaa (Hyvää mieltä yhdessä!):
  • Hyvän kuuntelijan muistilista
    • katso sitä, joka puhuu
    • keskity kuuntelemaan
    • yritä ymmärtää, miltä puhujasta tuntuu
    • varmista, että olet ymmärtänyt puhujan asian ja tunteet oikein
    • rohkaise puhujaa tekemällä lisäkysymyksiä Havainnoidaan kuuntelemista erilaisten hyvien ja huonojen esimerkkien kautta (esimerkiksi näytellen tilanteita, joissa on hyvää/huonoa kuuntelemist

Voimavarapuu:

Tavoite: antaa oppilaalle kokemus kuulluksi tulemisesta. Oppilas harjaantuu puhumaan tunteistaan, vahvuuksistaan, arjen voimavaratekijöistään ja mahdollisesta avuntarpeestaan.

Opettaja heijastaa liitteen ”empaattinen kuuntelu” (liite 1) esille ja kertoo, että seuraavan harjoituksen tavoitteena on haastatella paria ja keskittyä kuuntelemaan ja ymmärtämään häntä. Opettaja heijastaa liitteen 2 ”Voimavarapuu” esiin tai jakaa sen monisteina. Käydään lyhyesti kysymykset läpi, jotta oppilaat ymmärtävät ne kaikki. Opettaja jakaa oppilaat pareiksi. Haastattelu voi alkaa.

Kun molemmat oppilaat ovat haastatelleet toisiaan, puretaan harjoitus seuraavien apukysymysten kautta:

  • Miltä tuntui toimia haastattelijana? Mikä oli kiinnostavaa?
  • Miltä tuntui olla parin haastateltavana? Miksi?
  • Miksi on tärkeää osata puhua ajatuksistaan ja tunteistaan?

Missä ihmissuhteet sujuvat parhaiten? (Voit valita monta.)

  • Koti
  • Päiväkoti
  • Koulu
  • Kulkuneuvo/Liikenne
  • Erillinen harrastuspaikka
  • Ostosympäristö
  • Ravintola
  • Yksilöohjaus
  • Ulkoillessa
  • En osaa sanoa
  • Muu, mikä

3. Luotaa liikennevaloin: millaista ihmissuhteet on ympäristössä, jossa se sujuu parhaiten: Erillinen harrastuspaikka, Koti

  • Huomattavia esteitä, ei pysty toimimaan, stressi!
  • Jonkin verran esteitä, toiminta hidastuu, lievä stressi
  • Esteetöntä, toiminta sujuvaa!

Missä ihmissuhteet sujuvat heikoiten? (Voit valita monta.)

  • Koti
  • Päiväkoti
  • Koulu
  • Kulkuneuvo/Liikenne
  • Erillinen harrastuspaikka
  • Ostosympäristö
  • Ravintola
  • Yksilöohjaus
  • Ulkoillessa
  • En osaa sanoa
  • Muu, mikä:
  • Keinoja ihmissuhteisiin -luotain
  • Ei pakoteta katsomaan silmiin
  • Ei oleteta, että sama kosketus on kaikille mieluisaa
  • Selkeä kommunikaatio
  • Apuvälineet (esim. kuvatuet, viittomat) ymmärtämistä helpottamaan
  • Aistierityisyyden huomiointi sosiaalisissa tilanteissa (esim. ei tuoksuja)
  • Ei oleteta, että lapsi tai nuori lukee ilmeistä, eleistä tai ”rivien väleistä”
  • Nollatoleranssi kiusaamisen suhteen
  • Kuvatarinat sosiaalisten tilanteiden selkeyttämiseen
  • Sosiaalisten taitojen harjoittelu
  • Kirjoittamattomien käyttäytymissääntöjen kertominen ja mallintaminen
  • Lapselle/ nuorelle sopivat ryhmäytymistavat
  • Tunnetaitojen harjoittelu lapsen/nuoren kehitystasolla
  • Samanhenkisten kavereiden etsiminen esim. verkosta/ vertaisista
  • Huumoria ja aikuisen tukea tutustumistilanteisiin
  • Ei pakoteta aina sosiaaliseen kanssakäymiseen
  • Mahdollisuus vetäytyä välillä rentoutumaan itsekseen
  • Sosiaalisen verkoston perehdyttäminen ja asenteisiin vaikuttaminen
  • Tietoa lapsen lähiverkostolle (esim. lapsen/nuoren reviiristä, aistisäätelystä…)
  • Ammatikseen lasta ohjaavien aikuisten koulutus ja työnohjaus
  • Ei patisteta lasta hankkimaan kavereita, jos viihtyy hyvin yksin eikä koe yksinäisyyttä (ehkäistään mahdollinen huonoihin porukoihin ajautuminen)
  • Muu, mikä:

Kerro lisää – mikä auttaa? mikä tekee vaikeaksi?

Harjoitus: Miten löydän kaverin?


Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on opettaa lapselle keinoja, joilla voi lähestyä toisia.
Ohje
Harjoituksessa opetellaan ennakkoon, miten voi toimia, kun haluaa tutustua johonkuhun.
Harjoitellessa on hyvä näytellä tutustumistilanteita.
Voitte käyttää halutessanne apuna valmiita Tutustutaanko-kysymyskortteja (pdf) sekä Miten
löydän kaverin -tutustumissuunnitelmaa (pdf).
Kaveriin tutustumisen taidon voi pilkkoa kolmeen osaan
1. sopiva paikka – missä ja kehen haluat tutustua?
2. sopiva tilanne – millaisessa tilanteessa voisit lähestyä toista?
3. sopivat sanat eli keskustelun aloittaminen
Tutustumisharjoittelun voi aloittaa keskustelemalla lapsen kanssa ja kirjaamalla tutustumisen
suunnitelmaa paperille.
Pohtikaa yhdessä vastauksia seuraaviin kysymyksiin
1. Sopiva paikka: Millaisessa paikassa olet aiemmin tutustunut uuteen ihmiseen? Onko
mielessäsi joku lapsi, johon haluaisit tutustua? Missä näet tätä lasta yleensä?
2. Sopiva tilanne: Miten voisit lähestyä toista? Mikä olisi sopiva tilanne mennä hänen luokseen?
Voisitko mennä hänen luokseen välitunnilla tai iltapäiväkerhossa? Voisitko istua hänen
viereensä harrastuksessa?
3. Sopivat sanat: Mitä voisit sanoa toiselle ensimmäiseksi? Mitä voisit kysyä toiselta? Mitä
voisit kertoa itsestäsi?
Esimerkki
Sopiva paikka: Lapsi on koulussa välitunnilla ja näkee oppilaan, johon haluaisi tutustua. Tämä istuu
keinussa esine kädessään. Lasta kiinnostaa, mikä esine on.
Sopiva tilanne
: Lasta voi ensin tarkkailla sivusta. Sen jälkeen voi mennä lähemmäksi katsoen kohti
ja hymyillen.
Sopivat sanat: Keskustelun voi aloittaa sanomalla: Moi, ootko sä Lauri-open luokalla? Mikä sun nimi
on? Mun nimi on… Mikä lelu sulla on siinä? Se näyttää kivalta.
Harjoitelkaa sitten yhdessä tutustumista erilaisissa tilanteissa siten, että vanhempi esittää lasta,
johon oma lapsi haluaa tutustua. Voitte valita Tutustutaanko -kysymyskorteista avuksi kysymyksiä,
joita voi esittää tutustuessa.

Kokeile ja havainnoi
Harjoitelkaa yhdessä erilaisia arjen tilanteita, joissa voi tutustua uuteen ihmiseen. Harjoitelkaa
kysymään ja vastaamaan erilaisiin tutustumiskysymyksiin useita kertoja.
• Onko tutustuminen ollut lapselle harjoittelun jälkeen helpompaa kuin aiemmin?
• Onko toisten lähestyminen nyt helpompaa?
• Onko lapsi rohkaistunut aloittamaan keskustelua toisten kanssa?
• Mikä harjoittelussa on ollut hankalaa?

Harjoitus: Minä kerron, kysyn ja kuuntelen
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on opettaa lapselle vastavuoroisen keskustelun taitoja. Harjoituksen
aikana lapsi voi harjoitella kertomista, kuuntelemista, vuorottelua ja oman vuoron odottamista.
Ohje
Harjoitus on hyvä tehdä ensin kahden kesken lapsen kanssa. Kun kahdenkeskinen keskustelu
sujuu, voi mukaan ottaa kolmannen henkilön ja harjoitella keskustelua ryhmässä.
Se henkilö, jonka vuoro on puhua, pitää kädessään esinettä. Se voi olla esimerkiksi pehmolelu,
tyyny tai lego.
Valitkaa aihe, jolla haluatte harjoitella keskustelua. Se voi olla esimerkiksi syntymäpäivät. Muistakaa
kuunnella tarkkaan, mitä toinen kertoo ja kysyy.
Keskusteluharjoitus
Henkilö 1: Kerro jotain aiheeseen liittyvää, ja kysy sitten kysymys toiselta. Ojenna esine toiselle
henkilölle.
Henkilö 2: Vastaa toisen kysymykseen. Kerro jokin oma kokemus tai ajatus aiheesta, ja kysy jotain
toiselta. Ojenna esine toiselle henkilölle.
Henkilö 1: Vastaa toisen kysymykseen. Kerro jokin oma kokemus tai ajatus aiheesta, ja kysy jotain
toiselta. Ojenna esine toiselle henkilölle.
Henkilö 2: Vastaa toisen kysymykseen. Kerro jokin oma kokemus tai ajatus aiheesta, ja kysy jotain
toiselta. Ojenna esine toiselle henkilölle.
Jatkakaa keskustelua näin vuorotellen, kunnes ette keksi enää kerrottavaa tai kysyttävää ja on aika
vaihtaa aihetta.
Kun vuorottelu, kuuntelu ja kysyminen alkaa sujua, voitte jättää esineen pois ja keskustella
vapaammin.
Esimerkki
Henkilö 1: Minulla on syntymäpäivä kesäkuussa. Parasta syntymäpäivissä on mielestäni se, että saa kutsua kaverit juhliin.
Milloin sinun syntymäpäiväsi on?
Henkilö 2: Minun syntymäpäiväni on kolmastoista syyskuuta. Minustakin on kiva pitää juhlat. Mikä on sinun mielestäsi
kivointa tekemistä synttäreillä?

Henkilö 1: Minä pidän eniten onginnasta. Siinä vieraat ja minä saamme onkia verhon takaa yllätyksiä. Kaikki ovat yleensä
iloisia silloin. Mitkä ovat olleet sinun parhaat synttärisi?
Henkilö 2: Minun parhaat synttärini olivat merirosvonaamiaiset kaksi vuotta sitten. Mitkä ovat olleet sinun parhaat
synttärisi

Harjoitus: Samaa mieltä vai erimieltä
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on oppia ymmärtämään, miten mielipide jostakin asiasta muodostuu.
Keskustelun avulla lasta voidaan auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset ovat asioista välillä samaa
mieltä ja välillä eri mieltä.
Harjoituksen avulla lapsi voi vähitellen oppia sietämään erilaisia mielipiteitä. Näin hän oppii
toimimaan tilanteissa, joissa mielipiteet eroavat.
Ohje
Valitkaa jokin tilanne, josta jollakin tuntemallanne henkilöllä on ehdoton mielipide. Usein mielipide
on saattanut muodostua yksittäisen tilanteen pohjalta. Voitte käyttää apunanne mielipidekaaviota
(pdf).
Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä:
• Millainen kokemus sinulla on vastaavasta tilanteesta? Onko kokemus hyvä vai huono?
• Mitä tapahtui?
• Mitä ajattelet tilanteesta? Ajatteletko kielteisesti vai myönteisesti?
• Miksi jollakulla toisella on toinen mielipide?
• Voiko mielipide asiasta muuttua? Miten se voi muuttua?
Esimerkki
Eemil ja Elsa ovat sisaruksia. Eemil inhoaa kaverisynttäreitä. Elsa taas tykkää niistä. Eemil ja Elsa on
kutsuttu serkun synttäreille. Eemil ei halua mennä, ja Elsa on menossa. Eemil ei ymmärrä, miksi Elsa
haluaa mennä.
Eemil ja Elsa olivat aiemmin naapurin Antonin synttäreillä. Siellä tarjottiin kakkua, josta Eemil ei
pitänyt. Hänelle tuli paha olo (kokemus). Tämän jälkeen Eemil on kieltäytynyt menemästä
synttäreille. Hänen mielestään kaikilla synttäreillä on kamalaa (mielipide). Elsalla on eri mieltä.
Ajatusmallia voisi avata Eemilin kanssa keskustellen ja miettien, miten mielipide syntyy:
• Millaiset synttärit olisivat kivoja?
• Jos saisin muuttaa synttärit taikasauvalla mukaviksi, niin….
• Miksiköhän Elsan mielestä synttärit ovat mukavia? Tuliko hänelle paha olo?
• Antonin synttäreille ei tarvitse enää mennä. Anton on kuitenkin kiva ja leikin hänen kanssaan.
• Voiko Elsan mielipide joskus muuttua?
• Voiko oma mielipide muuttua?
• Onko Elsalla ja sinulla yhtään yhteistä asiaa, josta molemmat synttärijuhlien suhteen pidätte?

Keskusteluharjoituksia voi siirtää arkeen harjoittelun jälkeen. Kannusta lasta keskustelemaan
toisten lasten kanssa kysellen, kuunnellen ja omista kokemuksistaan kertoen

Kokeile ja havainnoi
Kokeile mielipidekaaviota mielipide-erojen pohtimiseen useamman kerran.
• Muuttuiko lapsen ajattelussa mikään? Mistä huomaat muutoksen?
• Onko nyt helpompaa keskustella mielipide-eroista?
• Onko mielipidekaavio-pohja toimiva?
• Olisiko tarpeen kokeilla jotakin toisenlaista menetelmää?
• Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut?

Harjoitus: Minun ja muiden kehon rajat
Tavoite
Harjoituksen avulla lapsi oppii tunnistamaan omaan ja muiden kehoon liittyviä rajoja sekä
suojaamaan itseään eri tilanteissa. Vanhempi voi opettaa fyysisten rajojen asettamisen keinoja
myös oman esimerkin kautta.
Ohje
Pohtikaa lapsen kanssa yhdessä, millaisissa tilanteissa joku toinen ihminen voi tulla liian lähelle.
Miltä sellainen tuntuu? Minkälaisissa tilanteissa lapsesta voisi tuntua pelottavalta tai uhkaavalta?
Pohtikaa myös tilanteita, joissa lapsi itse tai vanhempi on saattanut mennä liian lähelle toista
ihmistä. Miten toinen ihminen on tähän reagoinut? Mitä olette huomanneet?
STOP-merkki kädellä on konkreettinen teko, jonka lapsi voi ottaa käyttöön. Tätä voi harjoitella ensin
kotona.
Opeta lapselle, että oma käsivarsi ojennettuna määrittää etäisyyden toiseen. Sitä lähemmäs ei voi
tulla ilman lupaa. Tämä koskee myös sitä, kuinka lähelle toista voi mennä itse.
Miettikää tilanteita, joissa tätä keinoa voi soveltaa. Niihin voi kuulua esimerkiksi jono ruokalassa tai
kaupassa.
Kokeile ja havainnoi
• Kuinka hyvin lapsesi tunnistaa omaan ja muiden kehoon liittyviä rajoja?
• Oppiko lapsesi harjoituksen avulla jotakin uutta?
• Onko lapsesi käyttänyt jossain STOP-merkkiä?
• Onko lapsesi ajautunut ristiriitoihin muiden kanssa?

Harjoitus: Samanlainen ja erilainen
Tavoite
Tavoitteena on tehdä lapselle näkyväksi sitä, että kaikki ovat jollakin tavalla erilaisia ja kaikilla voi
myös olla jotain yhteistä.
Ohje
Valitkaa lapsen kanssa 3–5 henkilöä hänen lähipiiristään. Listatkaa henkilöt taulukkoon (pdf) tai
paperille. Voitte tehdä harjoituksen myös ilman paperia.
Käykää henkilöt läpi yksi kerrallaan. Kirjoittakaa, piirtäkää tai jutelkaa asioista, joissa lapsi ja
käsiteltävä henkilö ovat samanlaisia.
Mitä yhteistä teillä on? Onko jokin ulkonäössänne tai luonteessanne samaa? Mistä samoista asioista
pidätte? Mistä samoista asioista ette pidä?

Mitä eroa teissä on? Onko jokin ulkonäössänne tai luonteessanne erilaista? Mistä sinä pidät ja hän
ei tai toisinpäin?
Mitä eroa teissä on? Onko jokin ulkonäössänne tai luonteessanne erilaista? Mistä sinä pidät ja hän
ei tai toisinpäin?

Keskustelkaa sitten yhdessä pohtien, miksi erilaisuus on tärkeää. Millainen maailma olisi, jos kaikki
olisivat tismalleen samanlaisia? Mitä hyvää erilaisuudessa on?

Esimerkki
Minä ja mummi
Samanlainen
• huumorintaju
• tykätään kissoista ja jäätelöstä
• kumpikaan ei tykkää loskasta
• siniset silmät
Erilainen
• mummi on aikuinen ja minä olen lapsi
• mummi ei tykkää tietokonepeleistä ja minä tykkään
• mummi on minua vanhempi ja hänen ihonsa on ruttuisempi
• mummi asuu omakotitalossa ja minä kerrostalossa
Kokeile ja havainnoi
• Millaisia asioita huomaat, kun käsittelet lapsesi kanssa erilaisuutta?
• Miten hän suhtautuu erilaisuuteen?
• Millaisia ajatuksia hän jakaa itsestään?
• Huolettaako jokin sinua kuunnellessasi lapsesi ajatuksia?
• Oletko jostain iloinen tai ylpeä kuunnellessasi lapsesi ajatuksia

Harjoitus: Mistä minä pidän, entä sinä?
Tavoite
Tavoitteena on auttaa lasta ymmärtämään, että erilaisuus ja eri asioista pitäminen ovat voimavara.
Voimme oppia toistemme kiinnostuksista. Lapsen on tärkeää huomata, että myös eri asioista
pitävän kanssa voi olla kaveri.
Ohje
Tämä harjoitus sopii tehtäväksi joko kotona tai päivähoidossa tai koulussa ryhmässä.
Ota kolme paperia. Yhteen kirjoitetaan KYLLÄ, toiseen EI ja kolmanteen EHKÄ.
Laita arkit KYLLÄ ja EI lattialle vastakkaisille puolille huonetta. EHKÄ laitetaan niiden väliin keskelle.
Keksi erilaisia väittämiä. Pyydä osallistujia siirtymään sen arkin lähelle, joka kuvaa heidän
mielipidettään.
Esimerkiksi
• Pidän maksalaatikosta.
• Tykkään hiihtämisestä.
• Koirat ovat ihania.
• Syksy on paras vuodenaika.
Jatka erilaisilla väittämillä. Osa niistä voi olla hassujakin.
Seuraavaksi osallistujat voivat esittää väittämiä vuorotellen. Väittämien on tarkoitus olla
nimenomaan mielipiteitä, kuten ”Pyöräily on kivaa”. Niiden ei ole tarkoitus kuvata osaamista, kuten
”Osaan ajaa pyörällä”tai omistamista, kuten ”Minulla on pyörä”.
Kokeile ja havainnoi:
Leikkikää leikkiä muutaman kerran.
• Nousiko leikin aikana keskustelua?
• Onko leikin jälkeen helpompi hyväksyä erilaisuutta?
• Olisiko tarpeen kokeilla jotain toista harjoitusta?
• Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut?

Vastaa

Vieritä ylös