Ketteriä keinoja tunnetaitojen harjoitteluun

Harjoitus: Palkitseminen
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on motivoida lasta harjoittelemaan uusia taitoja.
Ohje
Tehkää palkkiotaulu, johon voi kirjoittaa 3–5 tavoitetta ja laittaa merkkejä onnistumisista. Voitte halutessanne käyttää myös valmista
pohjaa (pdf).
Muotoilkaa tavoite eli opeteltava taito selkeästi ja yksinkertaisesti.
Esimerkiksi
• Kun herään aamulla, puen vaatteet tuolilta päälleni itse.
• Otan jääkaapista valmiin välipalan, kun tulen kotiin.
• Pesen kädet ennen kuin tulen ruokapöytään.
• Vien repun koulun jälkeen omaan huoneeseeni.
Tavoitteen on oltava sen verran helppo, että uskot lapsen selviytyvän siitä. Jos tehtävä tuntuu lapsesta liian vaikealta, hänen on
hankala motivoitua siihen.
Valitkaa lapselle mieluinen tapa, jolla merkitsette kerrat, jolloin lapsi on saavuttanut tavoitteen. Merkinnän voi tehdä esimerkiksi
tarralla, magneetilla tai piirtämällä jonkin kuvion.
Sopikaa viikko kerrallaan, kuinka monesta onnistumisesta lapsi saa palkinnon. Sopiva määrä on 3–5 onnistumista.
Sopikaa palkinnoksi jotakin yhteistä mukavaa tekemistä. Lapsen on hyvä olla mukana pohtimassa palkintoa, mutta sen ei ole
tarkoitus olla iso tai kallis.
Yhtä taitoa harjoitellaan, kunnes se alkaa selvästi sujua. Tarvittaessa voidaan harjoitella useampi viikko. Harjoittelun ajan lasta
palkitaan sovitusti.
Harjoittelun alkaessa lasta voi palkita jo yrittämisestä. Onnistumiseksi riittää se, että suurin osa kerroista onnistuu, esimerkiksi 2/3
tai 3/5. Vanhemman on tärkeää sanoa ääneen, kun huomaa lapsen yrittävän.
Lapsi voi tarvita aluksi muistuttelua ja sanallista kannustamista. Kehu lasta jokaisesta onnistumisesta, jotta motivaatio säilyy

Harjoitus: Miltä minusta tuntuu?
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on, että lapsi oppii aikuisen avulla tunnistamaan ja nimeämään
perustunteita sekä havaitsemaan, minkälaisia tuntemuksia ne aiheuttavat kehossa.
Ohje
Valitkaa tunnetaitojen harjoitteluun sellainen hetki, jolloin lapsi on rauhallinen ja halukas yhteiseen
tekemiseen.
Ottakaa tai askarrelkaa iso paperi. Paperin tulisi olla sen kokoinen, että lapsi mahtuu sen päälle
makaamaan.
Piirrä lapsen kehon ääriviivat paperille. Sen jälkeen voitte yhdessä miettiä, mitä lapsen
ominaispiirteitä voisi vielä piirtää, jotta kehon tunnistaa häneksi. Jos lapsi ei halua, että hänen
kehonsa piirretään, voitte käyttää myös valmista kehokuvaa (löytyy harjoituksessa erillisenä
PDF:nä).
Käyttäkää erivärisiä kyniä, ja valitkaa kullekin tunteelle oma värinsä. Aloittakaa muutamasta
helposta tunteesta, kuten ilosta, surusta ja jännityksestä. Voitte käyttää tunteiden nimeämisen
apuna tunnekortteja (löytyy harjoituksessa erillisenä PDF:nä).
Miettikää sitten, missä kohtaa kehoa mikäkin tunne tuntuu. Värittäkää tai piirtäkää kuvioita
kehokuvaan kunkin tunteen kohdalle.
Sinä voit auttaa lasta kertomalla, missä sinun omat tunteesi tuntuvat. Tunteet voivat tuntua eri
ihmisillä eri kohdassa kehoa.
Esimerkki
• ”Huomaatko, mitä sinun kehossasi tapahtuu, kun olet surullinen? Mistä sen voi huomata?”
 ”Minua itkettää.”
• ”Mihin kohtaan se laitetaan? Missä se tuntuu kehossa?”
 ”Päässä ja silmissä.”
Kehokuva on usein lapsesta hauska. Hän voi haluta laittaa sen huoneensa seinälle. Silloin kuvaan
voi aina palata ja keskustelua jatkaa.
Tunteiden tunnistamista harjoiteltaessa on hyvä, että vanhempi sanoittaa lapselle ääneen omia
tunteitaan. Esimerkiksi: ”Minulla oli tänään raskas työpäivä, ja huomaan olevani väsynyt. Nyt
syödäänkin nopeasti välipalaa, ettei väsymys muutu kiukuksi. Välipalan jälkeen tulee varmasti
parempi olo.”

Harjoitus: Tunnemittari
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on opettaa lasta hahmottamaan tunteiden voimakkuuksia ja kertomaan
omista tunteistaan. Tunnemittarin käyttö voi lisätä myös vanhemman ymmärrystä lapsen tunteista.
Ohje
Piirtäkää yhdessä oma tunnemittari tai käyttäkää valmista (harjoituksesta löytyy tulostettava PDF)
mittaria. Myös internetistä löytyy erilaisia ladattavia tunnemittareita. Voit etsiä juuri teille sopivan
mittarin.
Ottakaa tarvittaessa avuksi myös tunnekortit harjoituksesta 7 ”Miltä minusta tuntuu?”.
Pohtikaa, mitä tunteita päivän aikana oli.
• Millaisia tunteita olet tuntenut tänään?
• Millaisissa tilanteissa tunteet ilmenivät?
Näyttäkää mittarista, kuinka voimakas mikäkin tunne oli. Mihin kohtaan asteikkoa se
sijoittuu?
• Oliko se lievä, melko voimakas vai voimakas?
• Jos koit voimakkaita hankalia tunteita, huomasitko, miten tunteet myöhemmin heikkenivät?
Vanhemman on hyvä kertoa esimerkkejä omista tunteistaan. Näin lapsi voi ymmärtää kaikkien
tunteiden toimivan samalla tavoin: Ne tulevat ja menevät, ja niiden voimakkuus voi vaihdella päivän
aikana.
Voitte vielä pohtia, mikä auttaa rauhoittamaan mieltä, kun voimakkaat tunteet ottavat vallan.
Kun tunnemittaria on käytetty useita kertoja päivän tunteiden tarkasteluun, voi sen käyttöä
harjoitella myös hankalista tilanteista keskusteltaessa.
Esimerkki
Millaisia tunteita olet tuntenut tänään? Voit valita tunnekorteista 2–3 tunnetta.
➢ Lapsi valitsee väsymys ja ilo.
Missä tilanteessa olit iloinen?
➢ Kun Jaakko tuli pelaamaan mun kanssa välkällä.
Näytä tältä mittarilta, kuinka iloinen olit?
➢ Lapsi näyttää sormella mittarin yläreunaa.
Tulit näköjään tosi iloiseksi siitä.Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma
Sivu 2 / 2
Missä tilanteessa olit väsynyt?
➢ Kun tulin koulusta.
Näytä taas mittarilta, kuinka väsynyt olit?
➢ Lapsi näyttää sormella mittarin yläreunaa.
Oi, tosi väsynyt.
Huomasitko, mikä auttoi sinua piristymään?
➢ Kun sain olla yksin omassa huoneessani ja levätä.
Kokeile ja havainnoi
Käyttäkää tunnemittaria säännöllisesti 2–4 viikon ajan.
➢ Muuttuiko mikään?
➢ Onko jokin arjessanne helpompaa?
➢ Olisiko tarpeen kokeilla jotakin toisenlaista mittaria?
➢ Millaisia haasteita harjoittelussa on tullut eteen?

Harjoitus: Neliöhengitys
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on harjoitella hengityksen rauhoittamista sekä sisään- ja
uloshengitysrytmin pitämistä tasaisena.
Harjoituksen avulla lapsi voi oppia rauhoittamaan omaa kehoaan ja mieltään myös kodin
ulkopuolella tilanteissa, joissa aikuisen apua rauhoittumiseen ei ole saatavilla.
Ohje
Tee harjoitus yhdessä lapsen kanssa rauhallisesti hengitellen.
Piirtäkää ensin paperille neliö, jonka jokaisella sivulla on nuoli. Nuolet kulkevat neliön ympäri kellon
suuntaisesti. Voitte halutessanne käyttää myös valmista kuvaa (pdf).
Kiertäkää neliötä ympäri sormella rauhoittaen samalla hengityksen tahtia.
Kun sormi kulkee nuolten mukaisesti neliön yläreunoilla vasemmalta oikealle tai oikealta
vasemmalle, hengitätte sisään. Kun sormi kulkee neliön sivuilla alas tai ylös, hengitätte ulos. Sisään-
ja uloshengitys seuraavat toisiaan rauhalliseen tahtiin.
Pohtikaa yhdessä lapsen kanssa, millaisissa tilanteissa hän voisi hyödyntää neliöhengitystä kodin
ulkopuolisissa tilanteissa.
Kokeile ja havainnoi
Tehkää lapsen kanssa yhdessä neliöhengitysharjoitusta kotona säännöllisesti.
• Onko lapsesi kokeillut harjoitusta kodin ulkopuolella?
• Rauhoittaako hengitysharjoitus lastasi?
• Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut?
• Onko tarpeen kokeilla jotakin toista rentoutumisen keinoa?

Harjoitus: Neula, nuudeli ja naakka
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on opettaa lasta tunnistamaan rento ja jännittynyt keho. Apuna käytetään
leikkiä, jossa jännitetään ja rentoutetaan lihaksia vuorotellen.
Ohje
Neula, nuudeli ja naakka -harjoituksessa liikutaan ympäri huonetta. Valitkaa kotoa tila, jossa mahtuu
liikkumaan.
Harjoitelkaa ensin yhdessä, minkälainen liike mihinkin sanaan liittyy.
Naakka: Jähmety paikallesi, levitä kätesi sivuille siiviksi ja jännitä ylävartalon lihakset.
Neula: Nosta kätesi ylös, ja laita kämmenet yhteen pään päälle neulansilmäksi. Jännitä koko keho.
Nuudeli: Roikuta ylävartaloasi kohti lattiaa. Pidä kädet, niska ja pää rentona.
Aluksi aikuinen ohjaa harjoitusta ja tekee lapsen mukana.
Harjoitukseen osallistuvat henkilöt liikkuvat tilassa. Aikuinen sanoo “neula”, “nuudeli” tai “naakka”,
jolloin kaikki osallistujat menevät kyseiseen asentoon.
Harjoituksen tullessa tutuksi myös lapsi voi toimia ohjaajana. Se on usein lasten mielestä hauskaa.
Harjoituksen jälkeen voitte keskustella lapsen kanssa, huomaako hän joskus olevansa esimerkiksi
koulussa tai päivähoidossa jännittynyt kuin naakka tai neula. Pohtikaa, miten kehon voisi silloin
saada rennoksi kuin nuudeli.
Kokeile ja havainnoi
• Tehkää lapsen kanssa yhdessä Naakka, neula ja nuudeli -harjoitusta kotona säännöllisesti.
• Onko lapsesi kokeillut harjoitusta kodin ulkopuolella?
• Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut?
• Onko tarpeen kokeilla jotakin toista rentoutumisen keinoa

Vastaa

Vieritä ylös