Ketteriä keinoja leikkitaitojen harjoitteluun

Vinkkejä varhaiskasvattajalle

Leikkitilanteet

  • Leikki sujuu neuropsykiatrisestioireilevalta lapselta usein parhaiten pienessä ryhmässä.
  • Tarkkaavuushäiriöinen lapsi tarvitsee usein aikuisen mukaan leikkiin.
  •  Jos leikki toisten lasten kanssa ei suju, aloita leikistä aikuisen kanssa. Vähitellen lapsi voi siirtyä pieniksi ajoiksi pienryhmiin leikkimään.
  • Aloita lyhyistä leikkituokioista ja pidennä aikaa vähitellen.
  • Lapsenonvaikeakeskittyäpitkäksiajaksiyhteen leikkiin. Aikuinen voi auttaa viemällä leikkiä eteenpäin ja antamalla uusia ideoita.
  • Vaikka lapsen on vaikea keskittyä leikkimään, hän tarvitsee leikkiä päivittäin kehittyäkseen.

Paikallaan pysymistä vaativat tilanteet

  • Älä vaadi mahdottomia: odottaminen ja pai- kallaan seisominen ovat vaativia tehtäviä yli- vilkkaalle ja motorisesti levottomalle lapselle. Mahdollista jonotustilanteeseen tekemistä, esi- merkiksi laskemis- ja arvuutteluleikkejä.
  • Levottoman liikehdinnän voi kanavoida sellai- seksi, että se ei häiritse muita. Älä vaadi täydel- listä paikallaan pysymistä vaan anna lapsen esi- merkiksi keinua tai heilutella jalkojaan.
  • Järjestä mahdollisuus poistua hetkeksi tilan- teesta. Esimerkiksi ruokailun alkua odotettaessa voit antaa lapselle tehtäviä, joiden varjolla saa luvallisesti poistua pöydästä
  • Kehu aina sääntöjen noudattamisesta.

Lepohetki

  • Pienikin lepohetki hoitopäivän aikana on lap- selle tärkeää.
  • Ennakointijasäännöllisyysauttavatlastaasettu- maan levolle.
  • Aloitetaan lyhyestä ajasta, vaikkapa viidestä minuutista. Tärkeintä on, että lapselle tulee lepohetkestä mieluinen kokemus, jolloin levolle asettuminen helpottuu ja aikaa voidaan piden- tää.
  • Annalapsellesänkyynjotaintekemistä,kirjatai lelu. Käsissä on hyvä olla jotain hypisteltävää.
  • Lapsi voi tarvita aikuista rauhoittumiseen. Aikuinen voi ääneen puhumalla ja lapsen oloti- laa sanoittamalla huomioida lasta, mikä auttaa rauhoittumaan ja tukee pidemmällä tähtäimellä lapsen itsesäätelyn kehitystä. Lapsi voi hyötyä rauhoittavasta kosketuksesta, kuten esimer- kiksi kädestä olkapäällä tai selän hieromisesta. Lapselle voi myös opettaa rauhoittavaa hengi- tystä.
  • Vinkkejä ja tukikeinoja toimintaympäristön ja tehtävien jäsentämiseen, keskittymistä vaativiin tilanteisiin sekä ohjeiden antamiseen käsitel- lään oppaan kohdassa Koulu.

Palaute päivästä vanhemmille

  • Kerro vanhemmille ensisijaisesti lapsen vah- vuuksista ja havaitusta myönteisestä kehityk- sestä. Jokaisesta päivästä löytyy jotain myön- teistä kerrottavaa!
  • Kerro myös totuudenmukaisesti haasteista, mutta sopikaa vanhempien kanssa käytäntö, milloin ja miten näistä asioista keskustellaan. Hakutilanne pidetään tiiviinä ja myönteisenä, jotta vanhempi voi keskittyä lapseen ja kotiin lähtöön.
  • Haastavasti käyttäytyvien lasten vanhempien kanssa kannattaa sopia säännöllisesti tapaami- sia, jolloin yhdessä mietitään keinoja tukea lasta.

Mikä estää?

  • Aistiherkkyydet rajoittavat, esim. äänet/ yllättävä kosketus häiritsevät
  • Rauhallinen tilanne hankala (levottomuus/ aistihakuisuus)
  • Ei ymmärrä yhteisleikin/ ”hengailun” periaatteita
  • Vapaa-ajan tilanteiden yllätykset/ suunnitelmanmuutokset
  • Juuttuminen, toistava/ pakonomainen leikki/ vapaa-ajan toiminta
  • Vapaamuotoinen sosiaalinen tilanne ahdistaa
  • Ruuturiippuvuus, vaikea irrottautua ”ruututoiminnoista”
  • Vaikea lopettaa vapaa-ajan toimintaa (leikkiä, ruutuaikaa…) sovitusti
  • Päänsärky
  • Vaikeus saada kavereita/ olla ryhmässä
  • Vertaisten kiinnostuksen kohteet eivät innosta
  • Impulsiivisuus
  • Joustamattomuus kaveritilanteissa
  • Ristiriidat kavereiden kanssa
  • Muu, mikä:

Mikä auttaa?

  • Kuulosuojaimet/ korvatulpat/ vastamelukuulokkeet
  • Selkeä toiminta
  • Sosiaaliset kuvatarinat tilanteiden ymmärtämisen tueksi
  • Tilanteiden läpikäynti ja ennakointi
  • Tunteiden käsittely
  • Sovitut säännöt ruutuajasta (näkyviin)
  • Lapselle/ nuorelle sopivat ryhmäytymistavat
  • Samanhenkisten kavereiden etsiminen esim. verkosta/ vertaisista
  • Aikuisen läsnäolo
  • Sosiaalisissa tilanteissa tarvittavien taitojen harjoittelu
  • Leikkitaitojen harjoittelu
  • Erityisen mielenkiinnon kohteiden mukainen toiminta (esim. leikki)
  • Muu, mikä:

Harjoitus: Voinko tulla mukaan leikkiin?


Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on opettaa lapselle keinoja leikkeihin liittymiseen. Harjoituksen avulla voit
rohkaista lasta toimimaan arjen kaveritilanteissa ja vahvistaa näihin tilanteisiin liittyvää
itseluottamusta.
Ohje
Pohtikaa lapsen arjessa olevia leikkitilanteita. Voitte käyttää apuna leikkiin liittymisen suunnitelmaa.
Millaiset leikit kiinnostavat lasta ja millaisissa tilanteissa?
Miettikää aiempaa tilannetta, jossa lapsi on leikkinyt jonkun toisen kanssa. Mitä he silloin leikkivät?
Leikittiinkö ulkona vai sisällä? Auttoiko joku leikkiin liittymisessä? Kuka päätti, mitä leikitään?
Suunnitelkaa sitten yhdessä tilannetta, jossa lapsi haluaisi päästä mukaan toisten leikkiin. Jos
lapsesi ei osaa lukea, voitte piirtää suunnitelman paperille esimerkiksi tikku-ukoilla samalla, kun
puhutte siitä.
1. Mikä olisi sopiva tapa liittyä leikkiin?
2. Mitä voisit sanoa tai kysyä?
3. Mitä voit tehdä, jos johonkin leikkiin ei pääse mukaan?
4. Miten voit kertoa, jos sinulla on ideoita siitä, mitä voisitte leikkiä

Esimerkki
Lapsi haluaisi leikkiä hiekkalaatikolla autorataleikkiä kahden pihalla näkemänsä lapsen kanssa.
1. Voisin mennä pihalle, kun näen lapset siellä leikkimässä.
2. Voisin kysyä, mitä he leikkivät. Jos leikki on minusta kiva, voin kertoa, että minäkin pidän.
Sitten voisin kysyä, saanko minäkin tulla mukaan leikkimään.
3. Jos toiset sanovat, ettei se sovi, voin lähteä vanhemman kanssa kotiin tai mennä keinumaan,
koska pidän keinumisesta.
4. Jos pääsen mukaan leikkiin, leikin aluksi toisten lasten mukana. Voin kysyä, voinko tuoda
seuraavana päivänä oman autoni mukaan leikkiin ja voisimmeko rakentaa tunnelin
autoradalle.

Harjoitelkaa leikkiin liittymisen suunnitelmaa yhdessä lapsen kanssa kotona niin, että vanhempi
esittää toista lasta.
Vanhemman voi olla tarpeen pysyä aluksi tukena, kun lapsi harjoittelee leikkeihin mukaan
menemistä oikeissa tilanteissa. Tuen määrää voi vähentää vähitellen siirtymällä kauemmas.
Jokaisesta yrityksestäkin on tärkeää antaa lapselle myönteistä palautetta ja rohkaisua.
Leikkiin liittymisen suunnitelma
1. Vaihtoehtosuunnitelma
Mitä teen, jos en mahdu mukaan leikkiin?
Mikä olisi sopiva tapa liittyä leikkiin?

2. Osallistun ja ehdotan
Miten voin jakaa omia ideoitani leikkiin mukaan?
Mitä voisit sanoa tai kysyä

3. Puhun toisille
Mitä sanon?
Mitä voit tehdä, jos johonkin leikkiin ei pääse mukaan?

4. Menen mukaan
Miten liityn leikkiin?
Miten voit kertoa, jos sinulla on ideoita siitä, mitä voisitte leikkiä?

Kokeile ja havainnoi
Harjoitelkaa leikkiin liittymistä 2–4 viikon ajan ensin kaksin ja myöhemmin arjen tilanteissa muiden
lasten kanssa.
• Onko lapsi päässyt mukaan toisten leikkeihin?
• Onko toisiin tutustuminen ja leikkeihin mukaan meneminen nyt helpompaa kuin aiemmin?
• Mikä harjoittelussa on ollut hankalaa?
• Mitä taitoja lapsesi on hyvä vielä harjoitella?

Harjoitus: Ajankäytön apurit
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on auttaa lasta hahmottamaan aikaa ajastimien avulla.
Ohje
Sopivan ajastimen löytäminen voi edellyttää useampien vaihtoehtojen kokeilua.
Erilaisia ajastimia on saatavana puhelin- ja tablettisovelluksina. Yksinkertaisin ajastin on munakello
tai herätyskello. Puhelimien muistutus- ja herätyskellotoiminnot sopivat myös tarkoitukseen.
Valitkaa kokeiluun jokin ajastin. Ajastin, jossa jäljellä oleva aika näkyy punaisena värinä, auttaa usein
tehokkaasti hahmottamaan käytettävää aikaa.
Laita ajastimeen leikkiaika lapselle. Anna sanallinen ohje: ”Voit leikkiä nyt 20 minuuttia. Sitten meillä
on ruoka. Kun ajastimen aika loppuu, on 20 minuuttia mennyt.”
Aluksi muistuta lasta, kun aikaa on jäljellä puolet. Muistuta myös silloin, kun aikaa on vielä viisi
minuuttia: “Nyt aikaa on jäljellä viisi minuuttia. Sitten mennään pesemään kädet ja syömään.” Näin
siirtymä ei tule lapselle yllätyksenä.
Ohjeistaessasi lasta, vältä epämääräisiä kuvauksia, kuten “kohta” tai “pian”. Lapsi ei tiedä, kuinka
pitkästä ajasta on kyse.
Ponnistelua vaativien tekemisten kanssa ajastinta voi käyttää myös tauottamiseen. Ajastakaa
esimerkiksi kymmenen minuuttia tekemistä ja viisi minuuttia taukoa.

Vastaa

Vieritä ylös