Ketteriä keinoja käyttäytymisen taitojen harjoitteluun

Harjoitus: Mitä tapahtui?
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on lisätä vanhemman ja lapsen yhteistä ymmärrystä tapahtuneesta.
Harjoituksen avulla lapsi voi vähitellen oppia
ymmärtämään asioiden syy-seuraussuhteita paremmin
kertomaan erilaisista itseään koskevista asioista
havainnoimaan toimintaansa
säätelemään toimintaansa tilanteissa, jotka herättävät voimakkaita tunteita
Ohje
Tarkastelkaa yhdessä mallikysymysten (pdf) avulla jotakin arjessa tapahtunutta tilannetta.
Tapahtumat voidaan kirjoittaa tapahtumaketjuksi tai piirtää sarjakuvaksi.
Voitte käyttää tilanteeseen liittyvien tunteiden kuvaamisessa apuna tunnekortteja, jotka löytyvät
harjoituksesta 7 ”Miltä minusta tuntuu?”. Tunteiden voimakkuuksien kuvaamisessa voitte käyttää
apuna tunnemittaria harjoituksesta 8.
Kysymykset
• Mitä tapahtui?
• Mitä sinä teit tai sanoit?
• Mitä toinen henkilö teki tai sanoi?
• Miltä sinusta tuntui?
• Mitä sitten tapahtui?
• Miten tilanne päättyi?
Voitte pohtia myös, mitä seuraavalla kerralla kukin voisi tehdä toisin, jotta tilanne sujuisi paremmin.

Harjoitus: Käyttäytymisen kaukosäädin
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on opettaa lasta säätelemään käyttäytymistään erilaisissa tilanteissa. Yhdessä harjoittelu vahvistaa lapsen
ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaikutusta. Harjoituksen avulla voi oppia myös tunnistamaan erilaisia rauhoittumisen keinoja.
Ohje
Piirtäkää lapsen kanssa paperille kaukosäädin, jossa on kolme nappia. Voitte halutessanne käyttää myös valmista pohjaa (pdf
Käyttäytymisen kaukosäädin.)
1. Toimit hyvin.
2. Jarruta. Kokeile toimia toisin.
3. Seis! Tämä toiminta pitää lopettaa.
Nappien viereen kirjoitetaan erilaisia tapoja toimia. Tämä on tärkeää tehdä yhdessä lapsen kanssa keskustellen.
Valitkaa jokin käyttäytyminen, jonka säätelemistä harjoittelette kaukosäätimen avulla. Kannattaa valita vain yksi asia kerrallaan
harjoiteltavaksi.
Kirjoittakaa muistiin, mitä kunkin napin kohdalla tapahtuu.
1 Esimerkki: Otan veljen leluja ilman lupaa.
Nappi 1 TOIMIT HYVIN.
Kerron aikuiselle, että haluan leikkiä veljen lelulla. Pyydän lupaa.
Nappi 2 JARRUTA. KOKEILE TOIMIA TOISIN.
Otan veljen lelun ilman lupaa. Annan sen takaisin, kun huomaan veljen pahan mielen.
Nappi 3 SEIS. TÄMÄ TOIMINTA PITÄÄ LOPETTAA.
Otan veljen leluja ilman lupaa, vaikka näen, että veli itkee. Riehaannun ja juoksen lelut kädessä.
Kirjoittakaa Mikä minua rauhoittaa -laatikkoon keinoja, joilla lapsi voisi päästä takaisin napin 1 toimintaan, kun toiminta on edennyt jo
2 tai 3 vaiheeseen.

2 Esimerkki
Menen tekemään jotain muuta.
Aikuinen auttaa lelujen jakamisessa.
Menen omaan huoneeseeni tai rauhoittumispaikkaan, jos riehaannun liikaa (3 nappi).
Harjoiteltaessa aikuinen näyttää sen napin kuvaa, jolla lapsen toiminta on. Kaukosäädin muistuttaa siitä, mitä käyttäytymistä kohti
yritetään päästä (nappi 1).
Yrittämisestä ja onnistumisesta on tärkeää antaa heti palautetta ja kiitosta lapselle. Aina kun lapsi toimii 1 napin mukaisesti tai yrittää
palata toivottuun käyttäytymiseen, annetaan myönteinen palaute.
Käyttäytymisen kaukosäädin kannattaa pitää kotona jossakin näkyvällä paikalla, josta se on helppo ottaa käyttöön.
Kun käyttäytymisen kaukosäätimen käyttöä on harjoiteltu kotona, voitte askarrella napeista avaimenperän tai ottaa valokuvan
kaukosäätimestä. Sen avulla voitte alkaa harjoitella kaukosäätimen käyttöä myös kodin ulkopuolella.
Kokeile ja havainnoi
Tehkää harjoitusta säännöllisesti 2–4 viikon ajan.
• Millaisissa asioissa harjoittelitte oman toiminnan säätelemistä?
• Löysittekö sopivia tapoja rauhoittua? Mitä rauhoittumisen keinoja käytitte?
• Kokeilitteko Käyttäytymisen kaukosäädintä kodin ulkopuolella? Miten se sujui?
• Muuttuiko mikään arjessanne?
• Millaisia ongelmia kohtasitte harjoitellessanne?

Harjoitus: Mikä minua rauhoittaa?
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on suunnitella lapselle turvallinen paikka, jossa hän voi rauhoittua, kun
ympäristön kuormitus on liian suurta. Turvapaikassa lapsen hermosto voi rauhoittua ja hän saa
kerätä voimia itselleen sopivassa ympäristössä. Turvapaikan avulla voidaan ennaltaehkäistä
hankalia tilanteita ja haastavaa käytöstä.
Ohje
Keskustelkaa kotona yhdessä lapsen kanssa, mikä voisi olla sopiva turvapaikka. Voitte käyttää
keskustelun tukena turvapaikkasuunnitelmaa (löytyy harjoituksesta tulostettavana PDF:nä).
Turvapaikan tulee olla lapselle miellyttävä kokemus. Se ei saa tuntua rangaistukselta.
Miettikää yhdessä, millaiset ominaisuudet ja asiat turvapaikassa olisivat lapselle tärkeitä. Mitä lapsi
tarvitsee pystyäkseen rauhoittumaan?
Hyvän paikan ominaisuuksia ovat usein esimerkiksi seuraavat:
• rauhallisuus ja hiljaisuus, tarvittaessa voidaan käyttää kuulosuojaimia
• hämärä valaistus
• pehmeät pinnat, kuten tyynyt ja viltit
• ahtaus ja mahdollisuus käpertyä
• turvallisuudentunne
• helppo saavutettavuus ja aina käytettävissä oleminen
Valitkaa sopiva paikka. Hyviä paikkoja turvapaikalle kotona voivat olla
• maja pöydän alla
• oma sänky
• portaikon alunen
• iso pahvilaatikko
• komero, jossa lapsi voi olla häiriintymättä ja turvallisesti
Pohtikaa yhdessä, mitä turvapaikkaan tarvitaan
• Pehmoleluja, näperreltäviä esineitä, piirustusvälineitä, legoja?
• Onko turvapaikassa mahdollisuus kuunnella musiikkia tai taustaääniä? Ovatko kuulokkeet
helposti saatavilla?
• Pystytäänkö valaistusta säätämään? Millaisesta valosta lapsi pitää?
Ajatusten siirtäminen toisaalle voi tukea erityisesti hankalista tunteista rauhoittumista. Siksi
turvapaikassa on hyvä olla ennakkoon varattuna lapsen kanssa yhdessä mietityt välineet
mieluisaan tekemiseen.
Rakentakaa sitten yhdessä suunnitelman mukainen turvapaikka välineineen.

Kun huomaat lapsen olevan väsynyt, kuormittunut tai kiukkuinen, auta häntä siirtymään
turvapaikkaan. Jos lapsi siirtyy turvapaikkaan ohjeen mukaan tai omatoimisesti, kehu häntä ja anna
myönteistä palautetta.
Aikuisen on tärkeää olla käytettävissä ja tukena, vaikka lapsi haluaisi ensin olla turvapaikassa yksin.
Voitte sopia jonkin merkin, josta tiedät, että lapsi tarvitsee sinua rauhoittumisen avuksi. Voit myös
kysyä, voitko tulla.

Harjoitus: Suojaan itseäni
Tavoite
Harjoituksen avulla lapsi oppii tunnistamaan tilanteita, joissa itseään on tarpeellista puolustaa. Hän
oppii myös puolustamaan itseään sanallisesti.
Ohje
Miettikää yhdessä, millaisissa tilanteissa esimerkiksi koulussa, pihalla, harrastuksessa tai
sosiaalisessa mediassa voisi tarvita itsensä puolustamisen taitoja. Tämä voi olla esimerkiksi silloin,
kun
• joku kiusaa
• joku puhuu minulle ilkeästi
• joku yllyttää minua tekemään jotain, mitä en halua
• joku uhkailee minua
• joku ottaa tavaroitani ilman lupaa.
Keskustelkaa, miten lapsi on toiminut näissä tilanteissa. Mitä olet tehnyt, jos joku on kohdellut sinua
noin? Miten olet selvinnyt näissä tilanteissa?
Opeta lapselle kolmen kohdan sääntö
1. Sano toiselle: Ei!
2. Lähde pois tilanteesta.
3. Kerro aikuiselle.
Pohtikaa yhdessä, millaisilla eri tavoilla toiselle ihmiselle voi sanoa ”ei”. Näitä ovat esimerkiksi
seuraavat tavat:
• Älä puhu minulle noin rumasti.
• En halua tehdä tuota.
• Lopeta uhkailu.
• Älä koske minun tavaroihini.
Jos keskusteleminen ei auta, on hyvä lähteä pois tilanteesta ja pyytää aikuisen apua.
Rohkaise lasta nyt harjoittelemaan sanallisen itsensä puolustamisen taitoja arjen tilanteissa. Kysy,
miten hän on selvinnyt tilanteissa

Vastaa

Vieritä ylös