Kaveritaidot

KAVERITAIDOT- määritelmä

Kaveritaitoja voidaan hahmottaa esimerkiksi jakamalle ne neljään osa-alueeseen: ryhmässä toimimisen taitoihin, vuorovaikutuksen ylläpitämiseen ja vertaisten tukemisen taitoihin, vuorovaikutukseen liittymisen taitoihin ja toisten huomioon ottamisen taitoihin (Laaksonen 2014, 30 – 31; Laaksonen & Repo 2017, 37). Kaveritaidot harjaantuvat ja niitä opitaan paljon arjen erilaisissa, vaihtuvissa tilanteissa. Niiden systemaattinen kehittäminen on kuitenkin tärkeää ja onnistuu esimerkiksi erilaisten harjoitteiden avulla. Harjoitusten avulla on mahdollista tukea lasten kehitystä sekä vahvistaa heidän taitojaan toimia sosiaalisissa suhteissa, kuten kaverisuhteissa. Erilaiset harjoitukset myös luovat ja vahvistavat myönteistä ilmapiiriä ryhmän kesken sekä tarjoavat onnistumisen kokemuksia ja oppimisen riemua. (Laaksonen & Repo 2017, 38.)

KUUNTELEMINEN

Keskustele opetettavasta taidosta

Keskustellaan kuuntelemisen merkityksestä ja hyödyllisyydestä. Miksi olisi hyvä osata kuuntelemisen taito? Mitä seuraa siitä, että kuuntelee/ei kuuntele toisia? Mistä huomaa, että toinen kuuntelee?

Havainnollista ja selitä taitoa

Hyvä kuuntelija:

  • katsoo silmiin ja on kasvotusten
  • osoittaa miettivänsä, mitä toinen sanoo, nyökkäilemällä ja ääntelemällä hyväksyvästi
  • odottaa rauhassa omaa puheenvuoroaan; ei puhu päälle tai elehdi hermostuneesti
  • kommentoi omalla vuorollaan omat ajatukset asiaan liittyen ja tekee tarvittaessa lisäkysymyksiä Voidaan tarkastella Hyvän kuuntelijan muistilistaa (Hyvää mieltä yhdessä!): Hyvän kuuntelijan muistilista
    • katso sitä, joka puhuu
    • keskity kuuntelemaan
    • yritä ymmärtää, miltä puhujasta tuntuu
    • varmista, että olet ymmärtänyt puhujan asian ja tunteet oikein
    • rohkaise puhujaa tekemällä lisäkysymyksiä Havainnoidaan kuuntelemista erilaisten hyvien ja huonojen esimerkkien kautta (esimerkiksi näytellen tilanteita, joissa on hyvää/huonoa kuuntelemista). Eläytyvän kuuntelemisen harjoitus: Kivikasvo (Hyvää mieltä yhdessä! S. 90) Kivikasvo draama:
      Tavoite: oivaltaa, miksi on tärkeää eläytyä kertojan tunteisiin.

42

Opettaja määrittelee liitteen 1 avulla, mitä empatialla tarkoitetaan. Hän kertoo, että seuraavan harjoituksen tehtävänä on osoittaa, miksi on tärkeää eläytyä kertojan tunteisiin. Hyvä kuuntelija ilmaisee omilla eleillään ja katseellaan olevansa kiinnostunut kertojan asiasta. Mitä, jos kuulija ei ilmaise kertojalle minkäänlaisia tunteita?

Oppilaat toimivat pareittain. Toisen tehtävänä on kuunnella pariaan silmiin katsoen, mutta täysin ilmeettömästi, ”kivikasvona”. Toinen kertoo unelmiensa syntymäpäiväjuhlista. Opettaja kirjoittaa esiin apukysymykset:

  • Missä juhlat pidettäisiin?
  • Mitä siellä tehtäisiin?
  • Mitä siellä syötäisiin ja juotaisiin? Harjoitus puretaan kuvailemalla, miltä tuntui kertoa iloisesta asiasta täysin eleettömälle keskustelukumppanille. Mikä merkitys on eläytyvällä kuuntelulla? Vaihdetaan osia ja toistetaan harjoitus.

Harjoituta taitoa

Kuunteluharjoitukset esim. hyödyntäen Suomen Mielenterveysseuran kuuntelu – ja keskustelukortteja, jotka ovat mm. Hyvää mieltä yhdessä! –teoksen liitteinä tai draamaharjoitukset.

Hyvää mieltä yhdessä! S. 92, harj. Hyvän kuuntelijan peli sekä peliin liittyvät pelikortit:

https://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/hyvan_kuuntelijan_pelik ortit.pdf

Hyvän kuuntelijan pelit:
Tavoite: harjaantua kuuntelemaan ja kysymään kuulumisia.

Tarvikkeet: Hyvän kuuntelijan pelikortit (linkki edellä) irtileikattuna ja kahdeksi tehtäväpinoksi lajiteltuna jokaiselle parille.

Opettaja kertoo tehtävän tavoitteen ja näyttää korttien avulla, miten Hyvän kuuntelijan peli toimii. Oppilaat pelaavat pareittain. Se, joka toimii ensin kertojana, saa violettikulmaiset kertojan kortit ja hänen parinsa vihreäkulmaiset kuuntelijan kortit. Kumpikin nostaa vuorotellen eri pakoista kortin, jolloin kertojan ja kuuntelijan roolit vaihtuvat joka kerta. Kertoja kertoo kortissa pyydetyn asian muutamalla lauseella (ei siis liian lyhyesti) ja kuuntelija toimii hyvänä kuuntelijana annetun ohjeen mukaisesti.

Peli puretaan keskustelemalla harjoituksen herättämistä tunteista. Mitkä kuuntelemisen tavat tuntuivat kertojasta erityisen hyvältä?

Vinkki: Valikoituja kortteja voi käyttää esimerkiksi viikon ensimmäisellä tunnilla tai päivittäinkin kuulumisten vaihtoon pareittain tai ryhmissä.

Kuulluksi tulemisen tunteen kokemiseen voi oppilaiden kanssa tehdä Voimavarapuu- harjoituksen (Hyvää mieltä yhdessä! S. 92)

voimavarapuu – kuva sivu 48

  1. POSITIIVISEN PALAUTTEEN ANTAMINEN Keskustele opetettavasta taidosta Keskustelkaa mikä merkitys on positiivisella palautteella ja taidolla antaa palautetta. Miltä tuntuu saada positiivista palautetta? Onko se joskus vaikeaa? Mitä hyötyä on siitä, että osaa antaa toisille positiivista palautetta? Millainen olo tulee itselle, kun on antanut toiselle positiivista palautetta? Havainnollista ja selitä taitoa Positiivisen palautteen antaminen:
    • Mitä positiivista palautetta voisit sanoa toiselle?
    • Miten sen voisit toiselle kertoa?

53

• Missä sen voisit toiselle kertoa?

• Kerro positiivinen asia toiselle ystävällisesti Harjoituta taitoa

Harjoitellaan erilaisia tapoja antaa toiselle positiivista palautetta.

Esimerkiksi Hyvän mielen lautaset ja minä-runo (Hyvää mieltä yhdessä! S. 54)

Hyvän mielen lautaset ja minä-runo

Tavoite: antaa ja saada positiivista palautetta.

Jokaiselle oppilaalle teipataan selkään paperilautanen, johon muut oppilaat saavat kirjoittaa positiivista palautetta. Taustalle voi laittaa soimaan iloista musiikkia.

Lautasten täyttämisen jälkeen oppilaat saavat keksiä runon – vapaamuotoisen tai riimitetyn – aiheella ”minä”, jossa voi käyttää paperilautaseen kirjoitettuja asioita. Runo voi olla riimitetty, räppi tai vapaamittainen tai vaikka haiku-runo, joka rakentuu kolmesta säkeestä: ensimmäisessä on viisi tavua, toisessa seitsemän ja kolmannessa viisi (5-7-5). Esimerkki haikurunosta:

Olen mukava, luotettava kaveri. Siskonakin jees.

Sinä olet tähti!: (Hyvää mieltä yhdessä! S. 55) Tavoite: antaa ja saada positiivista palautetta.

Esivalmistelut: opettaja varaa luokan oppilaiden nimet paperilapuilla kolmessa eri arvonta- astiassa.

Tarvikkeet: keltaista tai hopeanväristä vahvaa paperia ja sakset sekä tähtikuvion malli.

54

Jokainen oppilas leikkaa itselleen vahvasta paperista tähden, jonka keskelle kirjoitetaan oma nimi. Tähdet kiinnitetään seinälle. Jokaiselle oppilaalle arvotaan kolme luokkatoveria, joiden tähtiin hänen tulee kirjoittaa jotakin myönteistä palautetta.

Harjoitellaan myös sitä millainen palaute tuntuu loukkaavalta:

Jana-harjoitus:

Opettaja kysyy: Saako toiselle sanoa, että hän haisee? Janan toisessa päässä on kyllä -pää ja toisessa päässä on ei -pää. Oppilaan tehtävä on asettua janalle kohtaan, joka kuvastaa hänen mielipidettään. Perustellaan oma mielipide ensin lähellä seisovalle. Lopuksi opettaja poimii mielipiteitä eri puolelta janaa ja keskusteluttaa aiheesta: millainen palaute tuntuu loukkaavalta?

LINKKI: https://www.mielenterveysseura.fi/fi/pelit-ja-teht%C3%A4v%C3%A4t/jotain-rajaa- opetusaineisto-alakouluun#Osa 7. Mä haluun olla sun kaa!)

Video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=IKdCB5TMMm8

Vahvista taitoa

Vanhemmille voidaan antaa tehtäväksi täyttää lapsestaan kehu-kortti, jossa vanhempi antaa positiivista palautetta ja kannustusta lapselleen. Kortti jätetään lapselle yllätykseksi pulpettiin.

Kehukortti: (Hyvää mieltä yhdessä! S. 54) Tavoite: saada hyvää palautetta kotiväeltä. Tarvikkeet: postikortit kunkin lapsen kotiväelle

Vanhempainillassa lapsen vanhempi / huoltaja kirjoittaa omalle lapselleen kehukortin, jossa antaa lapselle jotain hyvää palautetta ja kannustusta. Kortti jätetään lapsen pulpettiin. Aamulla oppilas löytää kehukortin pulpetistaan.

Vahvistetaan taitoa arjessa eri tavoin esim. päivän/tuokion lopuksi ‘pikkurilli’-palautteet Pikkurillipalaute: (Hyvää mieltä yhdessä! S. 55)

Tavoite: antaa ja saada myönteistä palautetta ja luoda siten hyväksyvää ja välittävää ilmapiiriä.

Asetutaan piiriin seisomaan mahdollisimman sattumanvaraiseen järjestykseen. Tehdään pikkusormista koukut, joilla otetaan vieressä seisovan pikkusormesta kiinni. Opettaja aloittaa palautekierroksen kertomalla jotakin myönteistä oikealla puolella seisovasta oppilaasta. Tämä oppilas kertoo puolestaan omalla oikealla puolella seisovasta oppilaasta jotakin myönteistä. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat saaneet antaa ja vastaanottaa myönteistä palautetta.

Helmipalaute: (Hyvää mieltä yhdessä! S. 55)

Tavoite: antaa ja saada myönteistä palautetta, jota voi muistella myöhemminkin ja saada siitä voimavaroja.

Tarvikkeet: helmiä vähintään oppilaiden lukumäärän verran kutakin palautekertaa varten.

Jokainen oppilas saa ottaa yhden helmen astiasta ja antaa sen haluamalleen luokkakaverille myönteisen palautteen kera: ”Annan tämä helmen sinulle, koska…”. Periaate on, että jokainen oppilas ja antaa saa yhden helmen. Harkinnan mukaan harjoitus voidaan tehdä yhdessä koko luokan kuullen tai pienemmissä ryhmissä. Helmipalaute voidaan antaa esimerkiksi perjantaina viimeisellä tunnilla kolmen viikon ajan ja kullakin kerralla muistellaan, mistä hyvästä palautteesta kukin helmi muistuttaa. Tai helmiä voidaan ajan mittaan kerätä kokonaisen ranne- tai kaulakorun verran!

JAKAMINEN

Keskustele opetettavasta taidosta

Keskustellaan jakamisen taidon merkityksestä ja hyödyllisyydestä.

Havainnollista ja selitä taitoa

Jakamisen taito tulee esille esimerkiksi leikeissä ja peleissä.

56

Koska on vaikeaa jakaa omistaan toisille?

Miltä tuntuu antaa toiselle lainaan omia lelujaan?

Miltä sinusta tuntuu, kun saat toiselta jotain?

Harjoituta taitoa

Harjoitellaan jakamisen taitoa leikeissä ja peleissä. Mietitään yhdessä millaiselta se tuntuu, kun voi jakaa jonkun asian toisen kanssa.

Vahvista taitoa

Annetaan palautetta tilanteista, joissa joku lapsista on pystynyt jakamaan esim. leluja tai työvälineitään toisille ilman ristiriitoja. Pidetään esimerkiksi lelupäivä, jossa voi yhdessä leikkiä leluilla.

EMPATIATAIDOT

Keskustele opetettavasta taidosta

Keskustelkaa yhdessä mitä tarkoittaa empatia ja empatiataidot. Empatia on toisen tunteiden ymmärtämistä ja kykyä asettua toisen asemaan. Empatiaan liittyy myös halu auttaa toista.

Havainnollista ja selitä taitoa

Miettikää yhdessä miten voi harjoitella ymmärtämään toisen tunnetilaa, menemättä kuitenkaan itse mukaan tunnetilaan. Mitä tarkoittaa herkkyys havaita kaverin tunteita. Kun osaa itse nimetä omia tunteitaan on helpompi havainnoida ja ymmärtää toisen tunteita oli ne sitten negatiivisia tai positiivisia.

Empatiaa voi oppia kuuntelemalla ja kohtaamalla toisen ihmisen ja eläytymällä hänen tilanteeseensa.

Harjoituta taitoa

  • Mieti miltä sinusta tuntuisi tilanne X ?
  • Miten itse toivoisit muiden reagoivan?

57

  • Keskity kuuntelemaan toisen asiaa
  • Rohkaise puhujaa tekemällä lisäkysymyksiä asiasta Kivikasvo: (Hyvää mieltä yhdessä! s. 90) Tavoite: oivaltaa, miksi on tärkeää eläytyä kertojan tunteisiin. Opettaja määrittelee liitteen 1 avulla, mitä empatialla tarkoitetaan. Hän kertoo, että seuraavan harjoituksen tehtävänä on osoittaa, miksi on tärkeää eläytyä kertojan tunteisiin. Hyvä kuuntelija ilmaisee omilla eleillään ja katseellaan olevansa kiinnostunut kertojan asiasta. Mitä, jos kuulija ei ilmaise kertojalle minkäänlaisia tunteita? Oppilaat toimivat pareittain. Toisen tehtävänä on kuunnella pariaan silmiin katsoen, mutta täysin ilmeettömästi, ”kivikasvona”. Toinen kertoo unelmiensa syntymäpäiväjuhlista. Opettaja kirjoittaa esiin apukysymykset:
  • Missä juhlat pidettäisiin?
  • Mitä siellä tehtäisiin?
  • Mitä siellä syötäisiin ja juotaisiin? Harjoitus puretaan kuvailemalla, miltä tuntui kertoa iloisesta asiasta täysin eleettömälle keskustelukumppanille. Mikä merkitys on eläytyvällä kuuntelulla? Vaihdetaan osia ja toistetaan harjoitus. Sinä-viesteistä minä-viesteiksi: (Hyvää mieltä yhdessä! s.91) Tavoite: harjoitella minä-viestejä, joilla ilmaistaan omia rajoja ja sitä, mitä ajattelen, tunnen, haluan, arvostan ja mihin en suostu ja miksi. Oppia tunnistamaan sinä-viesti, joka koetaan syyttäväksi ja arvostelevaksi ja joka johtaa usein vastapuolen hyökkäävään käytökseen.

1. Opettaja mallintaa ensin minä- ja sinä-viestit esimerkiksi seuraavalla esimerkillä:

Anni pelaa Kaisan ja Paulan kanssa polttopalloa, mutta aina Annin saatua osuman Kaisa väittää, ettei pallo osunut häneen. Sinä-viesti tilanteessa olisi: ”Aina sinä huijaat!”. Minä

58

viesti tilanteessa olisi: ”Minua harmittaa se, että sinä väität, ettei pallo osunut. Etkö voisi pelata sääntöjen mukaan?”

2. Oppilaan tehtävänä on muuttaa opettajan sanomat sinä-viestit minä-viesteiksi. Opettajan harkinnan mukaan minä-viestit joko sanotaan ensin ääneen parille ja keskustellaan sitten ehdotuksista yhdessä tai kirjoitetaan Hyvän mielen vihkoon.

Antti lainasi kännykkäänsä Petelle. Pete tiputti kännykän ja astui vahingossa sen päälle, jolloin näyttöön tuli paha halkeama. Antti sanoi: ”Tunari! En ikinä enää lainaa sinulle mitään!” Miten Antti voisi ilmaista tunteensa minä-viestillä? Miten Pete voisi vastata Antille minä-viestillä?

Leena on jo pitkään haaveillut rei’istä korvissa. Eräänä päivänä Leena huomaa kateellisena, että hänen ystävällään Astalla on reiät ja uudet, kauniit korvakorut korvissa. Leena sanoo: ”Taasko sinä diivailet!”. Miltä Astasta tuntuu? Miltä Leenasta tuntuu? Miten Leena voisi kertoa tunteistaan Astalle minä-viestiä käyttämällä, pahoittamatta Astan mieltä?

3. Kertokaa vastaavia tilanteita omasta elämästä ja keksikää, miten niissä olisi voinut käyttää minä-viestiä! Voitte myös käyttää edellisen harjoituksen (empaattinen kuuntelu) tilanteita työskentelyn pohjana.

Voimavarapuu: (Hyvää mieltä yhdessä! s.92)

Tavoite: antaa oppilaalle kokemus kuulluksi tulemisesta. Oppilas harjaantuu puhumaan tunteistaan, vahvuuksistaan, arjen voimavaratekijöistään ja mahdollisesta avuntarpeestaan.

Opettaja heijastaa liitteen ”empaattinen kuuntelu” esille ja kertoo, että seuraavan harjoituksen tavoitteena on haastatella paria ja keskittyä kuuntelemaan ja ymmärtämään häntä. Opettaja heijastaa liitteen ”Voimavarapuu” esiin tai jakaa sen monisteina. Käydään lyhyesti kysymykset läpi, jotta oppilaat ymmärtävät ne kaikki. Opettaja jakaa oppilaat pareiksi. Haastattelu voi alkaa.

59

Kun molemmat oppilaat ovat haastatelleet toisiaan, puretaan harjoitus seuraavien apukysymysten kautta:

  • Miltä tuntui toimia haastattelijana? Mikä oli kiinnostavaa?
  • Miltä tuntui olla parin haastateltavana? Miksi?
  • Miksi on tärkeää osata puhua ajatuksistaan ja tunteistaan? Vinkkejä: Oppilaat voivat ottaa tehtävän kotiinsa ja haastatella jotakin perheenjäsentä. Haastattelutehtävä voidaan myös kiinnittää kotona esille, esimerkiksi jääkaapin oveen, jotta perheenjäsenet muistaisivat ottaa puheeksi siinä mainittuja asioita. Voimavarapuuta voidaan käyttää myös keskustelun pohjana vanhempainvarteissa. Ketä minä voin auttaa?: (Hyvää mieltä yhdessä! s. 93) Tarvikkeet: kynä ja paperi, kotitehtävä
    Tavoite: kokea auttamisen iloa. Askarrellaan lahjakortit, joihin kirjoitetaan lupaus auttamisesta. Lahjakorttiin täydennetään seuraava lause: ”Minä, ______, haluan auttaa sinua, ______, ______:ssa.” Esimerkiksi, Minä, Maiju, haluan auttaa sinua, isä, imuroimisessa. Lahjakortit toimitetaan vastaanottajilleen ja keskustellaan myöhemmin, esimerkiksi viikon tai kahden päästä, miten auttaminen oli sujunut ja oliko se tuottanut hyvää mieltä itselle ja läheiselle. Vahvista taitoa Erilaisten korttien tai lehdistä leikattujen kuvien avulla tunnistetaan ihmisten tunteita. Yhdessä voidaan miettiä, mitä ihmiset ajattelevat kuvien tilanteissa ja mitä heille voisi sanoa. Leikkaa valmiiksi lehdistä erilaisia kuvia ihmisistä tai käytä valmiita, tulostettavia kuvia tai esimerkiksi postikortteja. Jokainen valitsee yhden kuvan ja keksii kuvan henkilöille/henkilölle tarinan. Mitä tunnetta henkilö tuntee? Mikä on johtanut kyseiseen tunteeseen? Millaisia ajatuksia hänellä mahtaa olla? Jos kohtaisit kyseisen henkilön nyt, miten voisit toimia?

60

Voit myös käyttää esimerkiksi Mielenterveysseuran tulostettavia tunne- ja kaveritaitokortteja. Kortit löytyvät sivulta: https://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/inline/Hankkeet/LAPSETJANUORET/t unne-ja-kaveritaito-kortit-tulostusversio.pdf

©Viitottu rakkaus® Empatian supersankari -harjoituspaketti sisältää paljon erilaisia empatiataitoja vahvistavia ja tukevia harjoituksia. Harjoituspaketti löytyy sivulta: http://viitotturakkaus.fi/onewebmedia/empatian-supersankari-harjoituspaketti.pdf

Vastaa

Vieritä ylös