Itsesäätely ja hyvinvointi

Itsesäätelyllä tarkoitetaan lasten kehittyvää taitoa malttaa mielensä ja jarruttaa toimintaa tilanteissa, jotka käynnistävät välittömän toiminnan tarpeen. Lasten elämässä sellaisia tilanteita ovat muun muassa pettymystä, mielipahaa, jännitystä, pelästymistä ja turhautumista aiheuttavat hetket.

Se on muuttuva ja monitahoinen taito, jonka vahvistuva toiminnanohjaus mahdollistaa. Säätely ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se muuttuu jatkuvasti aivojen neurobiologisen kehityksen mukana.

Lapselle se tarkoittaa jatkuvaa tasapainoilua tunteita, ajattelua ja käyttäytymistä kiihdyttävien ja hillitsevien sisäisten ja ulkoisten toimintaimpulssien välillä. Tunteet ovat monella tavalla yhteydessä kehon toimintaan ja hyvinvointiin. Tunteet ohjaavat monia toimintoja. On tärkeää ymmärtää,miten tunteet toimivat osana itsesäätelyä. Kun käsittää, miten tunteet ohjaavat toimintaa, voi paremmin tietoisesti vaikuttaa käyttäytymiseensä. On helpompi luopua tunteiden ohjailusta ja ottaa tietoinen toiminnanohjaus avuksi itsesäätelyyn.

Tietoinen toiminnanohjaus on itsesäätelyn väline

Toiminnanohjaus tarkoittaa keinoja, joilla haluttu tai tarkoitettu tavoite pyritään saavuttamaan, vaikka tunteet pyrkivät pintaan.Toiminnanohjauksen taidot ovat välttämättömiä oppimiselle. VArhaiskasvatuksessa lapsi tarvitsee toiminnanohjausta monessa arkisessa tilanteessa – leikkimisessä, ohjeiden noudattamisessa, pukemisessa, syömisessä – ja sen puute haittaa arjen sujumista. Aikuisen tulee ymmärtää, mistä toiminnanohjauksen harjoittelussa on kyse.

Toiminnanohjaukseen vaikuttavat reaktioiden hillintä, tarkkaavuus ja työmuisti. Aivojen väsyessä toiminnanohjaus kytkeytyy irti tahdonalaisesta säätelystä. Käyttäytyminen muuttuu reaktiiviseksi eli impulsiiviseksi. Aikuinen voi toimia puskurina ärsyketulvaa vastaan hyvällä vuorovaikutuksella.

Miten hillintä näkyy lapsen toiminnassa?

  • osaa kontrolloida häiritseviä sisäisiä ja ulkoisia toimintayllykkeitä
  • kykenee lopettamaan yhden käyttäytymistavan ja valitsemaan toisen
  • osaa vuorotella
  • osoaa odottaa ja viivästyttää mielihyvää
  • kykenee rauhottumaan hermostumisen jälkeen

Tarkkaavuuden joustava suuntaaminen ja ylläpitäminen on tietoisen oppimisen ja mieleen painamisen ehto. Työmuistin toiminta liittyy kiinteästi tarkkaavuuteen. se on rajallinen. sinne mahtuu vain 4-5 tiedonpalaa kerrallaan. keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan tuetaan työmuistia.

  • aivojen kerrostalo – mantelitumake, hippokampus, etuotsalohko
  • limbiset rakenteet – nisäkäsaivot, tunnereaktiot
  • etuotsalohko on talon avara kattohuoneisto, toimii logiikallaz

Stressissä hälytysnappula jumiutuu päälle, johtaa pysyvään taistele tai pakene -tilaan –Miten sammuttaa hälytys ja aloittaa säätely?

Itsesäätelytaitojen vahvistumisessa on oleellista oppiatunnistamaan mantelitumakkeessa käynnistyvän tunnekaappauksen ensimerkit ja pysäyttää tunnekaappaus – rauhoittaa paniikki ja pelko. Ellei opi malttamaan mieltään, toimii välittömästi näiden automatisoituneiden reaktioiden ohjaamana. Kun lapsi oppii tunnistamaan tunneaktivoitumisen merkit ajoissa, hän voi ohjata toimintaa tilanteen kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Äärimmäisten reaktioiden ehkäiseminen mahdollistaa myös sosiaalisen liittymisen, vastaanottavaisuuden ja myötätuntoisen sosiaalisen kanssakäymisen.

Hälytyksen sammuttamiseen tarvitaan pysähtymisen ja rauhoittumisen taitoa. Ilman tunteiden ja niihin liittyvien kehollisten viestien tunnistamista on vaikea ohjata tunnetiloja. Tunnistaminen on toisin sanoen edellytys säätelylle, kyvylle hallita omaa mieltään. Tunteiden havaitseminen vaatii pysähtymistä ja tietoista havainnointia.

Tarkkaavuuden käyttäminen vahvistaa itsesäätelyä. Aikuisen sitoutunut läsnäolo ja sensitiivinen ohjaus auttavat lasta kiinnittämään huomiota siihen, mitä itsessä ja ympäristössä tapahtuu.

Tarkkaavuuden tietoinen suuntaaminen on tapa, jolla voi ehkäistä tunnekaappauksen. Lapset hyötyvät yksinkertaisesta harjoittelusta, jossa tarkkaavuus kohdistetaan yhteen valittuun kohteeseen kerrallaan – kuten hengittämiseen, katselemiseen, kuuntelemiseen tai maistelemiseen. Mindfulness.

Tunnemittari: Mitä tunteita on? Missä tunteet tuntuvat? Tuntuuko tunne jossain kohtaa kehoa? Milloin tunne tuntuu? Milloin olet tuntenut tunteen viimeksi?

Onnistumisen muistot. kerätään piirtämällä, kertomalla, valokuvaamalla, ONNISTUMISEN HELMET – stressileluna.

Rauhoitushippa – jähmettyminen kun jää kiinni- leikit toimivat vain muutaman minuutin kerrallaan

MindUP-ohjelma – säännöllisesti toistuvat rauhoittumishetket

Huomion ankkkuroiminen hengitykseen: Mität hengitys on? Sisäänhengityksellä saamme kehoon lisää energiaa ja mieli valpastuu, kun taas uloshengitykselle keho rauhoittuu ja mieli tyyntyy. Lapsi saa kokemuksen omasta hengityksestä ja ilmavirran liikkumisesta kehossa, kun puhaltaa saippuakuplia, höyheniä tai puhaltaa pilliin. pumpulipalloja puhalletaan maaliin. esim eläinten hengitysääniä, leikilliset liikesarjat

lapset selinmakuulla, pehmolelu vatsalla, nousee ja laskee hengityksen mukaan, valojen himmentäminen

tunneskannaus – kiinnitetään huomio hengitykseen, millä tuulella ollaan? missä osassa kehoa se tuntuu? käsi siihen kohtaan jossa tuntuu, raskas kuin vuori? kevyt kuin höyhen? myrskyävä kuin ukkospilti? tyyni kuin lammenpinta? valitaan väri joka kuvaa tunnetta ja piirretään miltä tuntuu

Aistien havainnoiminen: arvaatko, mitä kosketit, erilaisia tutkimuskohteita. lapset saavat katsella ensin. sitten silmät kiinni ja annetaan esine käteen. miltä se tuntuu

aistit avoinna luontoretkellä – katsellaan kuunnellaan, miltä puun runko tuntuu, miltä se tuoksuu, peilillä katsellaan

tarkkaa katsomista ja kuulemista esim odotellessa – etsi kaikki punaiset kohteet, kuunnellaan

erikoiskiikari – kädet silmille kiikariksi -etsi kohde yksi asia, huoneessa, sitten yksi lapsi sulkee silmänsä ja kuvailee, millainen esine on ja muut arvailevat, erikoiskiikarit voi myös askarrella

jos ei saa apua tunnekuohun keskellä ja raivo kasvaa- seuraavalla kerralla kynnys on matalampi, tarvitaan turvaa pelottavassa tilanteessa kun lapsi ei itse pysty säätelemään tunnetilaa – tyynnyttävä koskettaminen, silittäminen, halaaminen, – lapsi oppii,että aikuiseen voi luottaa ja häneltä saa apua

peilisolut – jos lapsi pelästyy mutta aikuinen on rauhallinen, peilautuminen rauhoittaa

temperamentti kertoo perusvirityksen

leikkejä s 104

Vastaa

Vieritä ylös