Harjoittelun periaatteet

ESTEILLE…

HARJOITTELEMINEN s 116-124

  • tukeminen taitojen harjoittelussa
  • rutiinit ja struktuurit
  • selkeät tilat ja ohjeet, konkreettiset esimerkit
  • yhteinen ponnistelu tavoitteiden saavuttamiseksi
  • myönteinen palaute
  • tuki kokonaisuuksien hahmottamiseen ja keskittymiseen
  • fyysisen ja sosiaalisen kontekstin yhdistäminen opittavaan taitoon
  • tarkkaavuuden tukeminen ja vireystilasta huolehtiminen

Hahmottamisen haasteet

Alle 6-vuotiailla lapsilla hahmottamisen vaikeudet esiintyvät usein arjen taitojen yhteydessä, kuten pukeutuminen, syöminen, peseminen. Lasten leikissä hahmottamisen pulmat voivat näkyä hakeutumisena kielellisesti ohjattuihin tai kielisisältöoisiin leikkeihin. Hahmottamisen haaste voi näkyä myös liikkumisen epävarmuutena tai haluttomuutena ottaa haltuun uusia tiloja.

Esikouluiässä hahamottamisen vaikeudet esiintuvät yhdessä m otoristen vaikeuksien kanssa ja erityisesti kädentaitojen ongelmien, mutta myös lukumäärän hahamottamisen kanssa. Esikouluiässä, jolloin systemaattisesti aloitetaan sekä lukitaitojen että matemaattisten perustaitojen opetus, laspella saattaa kynän käytön lisäksi olla vaikekuksia lukumääräkäsitteen oppimisessa, kirjainmuotojen tuottamisessa, suuntien hahmottamisessa ja lukusuunnan oppimisessa.

KOuluun mentäessä ja alakoulun aikana akateemiset vaikeudet liittyvät usein keskeisimmin matemaattisiin tatiohin ja niiden kehittymiseen. Sen lisäksi saattaa tulla esiin vaikeutta seurata ja hyödyntää taulutyöskentelyä jaoppia löytämään esimerkiksi läksymerkinnät kirjoista sujuvasti.

Yläkouluiässä hahmottamisen vaikeudet näyttävät usein ilmenevän samanaikaisesti yhä useammilla elämänalueilla ja myös yhä useammissa oppimistilanteissa esiin tulevien vaikeuksien kanssa. myös eseim luetun ymmärtämisen vaikeuden kanssa

  • tiedon pirstaloituminen
  • taitoaineet: kuvaamataito, käsityöt, kotitalous, liikunta
  • oppikirjat: kirjasinkoko, taitto, visuaaliset korosteet, kuvat

Perustaitojen harjoittelu

Perustaitojen opettelu ja hallinta luo pohjan monimutkaisempien taitojen harjoittelulle. Niiden hallinta mahdollistaa itsenäisen elämän myös myöhemmin aikuistuvalle nuorelle.

Neurokirjon lapselle ja nuorelle perustaitojen – kuten pukeutumisen, ruokailun, peseytymisen ja paikasta toiseen liikkumisen – harjoittelu voi viedä pitempään kuin lapsella ja nuorella, jolla ei esimerkiksi ole samanlaisia oman toiminnan ohjaamisen, kehon hahmotuksen, aistitoimintojen ja motoriikan haasteita kuin neurokirjon lapsella.

Tällaiset haasteet nostavat usein neurokirjon lapsen tai nuoren stressitasoa ja vaikeuttavat hänen toimintaansa entisestään. Pitkittyneinä haasteet voivat vaikuttaa kielteisesti lapsen tai nuoren omakuvaan ja itsetuntoon.

  • perustaitojen harjoittelua on tärkeää tukea johdonmukaisesti ja kannustaen
  • epäonnistuminen kuuluu välillä asiaan, mutta siitä ei tehdä numeroa
  • taitojen harjoittelun tulee olla hauskaa
  • aikuisen tehtävä on tarkkailla lapsen ja nuoren omantoiminnanohjausta ja antaa hänelle sopivaa tukea
  • pilkotut ja lyhyet toimintaohjeet annetaan rauhallisella, selkeällä äänellä
  • kuvia hyödynnetään lapselle sopivin keinoin
  • ohjaaminen on hyvä aloittaa kädestä pitäen, jotta lapsi pääsee aloittamaan toiminnan
  • nimen ja katsekontaktin käyttäminen ohjatessa, lapsen tasolle asettuminen, kevyt kosketus olkapäähän voivat auttaa, kun lapsi osoittaa hyväksyvän sen
  • kerro vaihe kerrallaan, miten haluat lapsen tai nuoren toimivan, tarvittaessa pyydä lasta toistamaan ohje
  • toiminnan voi jakaa lyhyihin vaiheisiin, etenkin alussa
  • palkkiona voi olla erityinen hetki vanhemman kanssa, jolloin leikitään lapsen lempileikkiä vaikka 15 minuuttia, tai palkintona voi olla tms.

Rutiinit ja struktuuri

  • rutiinit ja toiminnan jäsentäminen eli strukturointi hyödyttää kaikkia lapsia selviytymään arjen toimista, mutta neurokirjon lapset tarvitsevat niitä vielä enemmän
  • lapsi oppii toiminnan kaavan, helpottaa jumitilanteita
  • ympäristön strukturointi eli jäsentäminen ja merkitseminen esimerkiksi kuvien tai värien avulla auttaa lasta hahmottamaan tiloja ja toimimaan
  • kuvat ajastimet, tehtävälaatikot
  • selkeät tilat ja konkreettiset esimerkit
  • harjoitteluun tarvittavat työvälineet esillä, muut pois
  • ohjeistus puhe, kuvat, kosketus jne
  • toimintaohjeita seinille ja pöydille vaiheittain/merkaten värein tai numeroin/
  • ohjaaja voi avata harjoittelua piirtämällä ja kuvailemalla omin sanoin eli niin sanotun sosiaalisen tarinan avulla, tämä helpottaa lasta,esim. istutaan sängyn laidalla, paita omaan syliin, sitten löydetään hihansuut ja pujotetaan kädet niihin, pää kaula-aukosta ja lopuksi vedetään paita päälle

Myönteinen palaute

  • myönteinen palaute jo yrittämisestä
  • palkkio annetaan välittömästi suorituksen jälkeen ja kerrotaan, mistä palkkio tuli, näin lapsi ymmärtää syy- ja seuraussuhteen tekemisen ja palkkion välillä
  • lapsi tarvitsee onnistumisen kokemuksia
  • motivoitumisen taito = osoitetaan suorituksen ja siihen liittyvän onnistumisen tunteen yhteys
  • erityiskiinnostuksen kohteita voi käyttää esimerkkinä
  • motivaatioon liittyy tunne omasta pystyvyydestä, pystyvyys on tunne siitä, että suoriutuu tietystä tehtävästä
  • lapsella pystyvyyden kokemukset ruokkivat ja tukevat itsetuntoa ja uskoa itseen

Tuki kokonaisuuksien hahmottamiseen ja keskittymiseen

  • auta lasta havainnoimaan kokonaisuuksia
  • autistinen lapsi katsoo kuvassa usein yksityiskohtia, jotka jäävät toisistaan erillisiksi
  • yksityiskohdat voivat vetää autistista havainnoijaa puoleensa, esim. keltainen pallo terapiahuoneessa
  • aistiärsykkeet voivat viedä keskittymisen mennessään

Fyysisen ja sosiaalisen kontekstin yhdistäminen opittavaan taitoon

  • kontekstisokeus
  • taitoa opetellaan aidossa ympäristössä ja aikuinen, ohjaaja tai opettaja jäsentää ympäristöä ja tilannetta

Tarkkaavuuden tukeminen ja vireystilasta huolehtiminen

  • tarkkaavuutta tuetaan pitämällä harjoitustehtävät sen kokoisina, että lapsen on mahdollista selviytyä niistä
  • apuna käytetään strukturointia ja visualisointia
  • lisäksi suljetaan turhat ärsykkeet pois
  • kun lapsi on väsynyt tai ylikuormittunut, annetaan vahvempaa ohjausta tai lepohetki

Perustaitojen harjoitteleminen lyhyesti

  • huomio onnistumisiin ja vahvuuksiin haasteiden sijaan
  • sallitaan yksilöllisiä erityisjärjestelyjä, esim. musiikki, liikkuminen jne
  • pilkotaan taidon opettelu pieniin kokonaisuuksiin
  • käytetään erilaisia kommunikaatiomenetelmiä: kuvat, viittomat, lyhyet kehotukset, kirjoitetut ohjeet (puhe+kuva+havainnollistaminen)
  • katsekontakti, lapsen nimi, kevyt kosketus
  • tukea toiminnanohjaukseen, erityisesti aloittaminen
  • harjoitellaan toistaen ja kerraten
  • ohjataan lasta: mitä tehdään, missä tehdään, milloin tehdään ja kenen kanssa se tehdään, kuinka kauan se kestää ja mitä sen jälkeen tapahtuu
  • ajan jäsentämiseen harjoittelun aikana: tiimalasi, munakello, Time-Timer, kännykän kello, 
  • jäsennetään työtila kuvallisin toimintaohjein, eri värein ja kuvin, sermi tarvittaessa
  • harjoitetaan lapsen työmuistia kysymällä aiemmin harjoitellut taidon vaiheita ja antamalla lapsen yrittää tehdä tehtävää itsenäisesti
  • käytetään apuna kuvallisia struktuureja, tehtävä- ja päiväjärjestyksiä, pöytäkalenteria ja älypuhelimen kalenteria
  • annetaan runsaasti aikaa, yksi ohje kerrallaan
  • keskeytetään ohjaus jumitilanteessa
  • seurataan merkkejä lapsen tiedon prosessoinnista ja painetaan mieleen, millä ohjeilla tai eleillä jumiutuminen menee ohi (esim. ohjaaja laskee sormin kolmeen ja kolmosella tehdään tai lähdetään “yksi, kaksi, kolme , mennään)
  • luodaan vahva struktuuri, esim. selkeä kuvallinen ohje, toiminnan siirtymävaiheisiin, jos lapsi jumittaa edellisessä vaiheessa
  • rajataan jumittavaan tekemiseen käytettyä aikaa, motivoidaan lasta siirtymään toiseen tekemiseen, rikontaan rutiineja, jotta niistä ei muodostuisi rituaaleja
  • huomioidaan lapsen vireystila, pidetään taukoja ja rentoudutaan harjoittelun lomassa, annetaan väsyneen lapsen levätä
  • havainnollistetaan puhetta konkreettisilla havaintoesineillä ja sosiaalisin tarinoin
  • rajataan valintojen ja kysymyksien määrää
  • käytetään mieluummin suoraa ohjetta kuin kysymystä
  • korkeintaan kaksi vaihtoehtoa
  • hyödynnetään lapsen omia kiinnostuksen kohteita
  • motivoidaan lasta mieleisellä asialla, esim. tarroilla
  • kannustetaan ja palkitaan jo yrittämisestä, annetaan rehellistä palautetta
  • ennkoidaan ja valmistellaan: aloitetaan tulevaisuudessa tarvittavan taidon harjoitteleminen ajoissa ja taitoa harjoiteltaessa kerrotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu
  • tehdään lapsen kanssa sopimuksia, jotka auttavat häntä yrittämään taidon harjoittelua
  • noudatetaan säännöllisiä rutiineja, jotka tukevat arjessa tarvittavien taitojen opettelua
  • opetetaan lapselle ja nuorelle vastuuta niin, että annetaan hänelle vastuutehtäviä, kun hän hallitsee tehtävässä tarvittavan taidon
  • ohjataan lasta ja nuorta sosiaalisessa vapaa-ajan tilanteessa kiinnostavan tekemisen pariin tai kaverisuhteiden muodostamiseen
  • Toimiva vuorovaikutus
  •  Vanhemman oman itsesäätelyn merkitys
  • Päivittäiset toimet: Syöminen,  Pukeutuminen, Peseytyminen, WC-käynnit, Siirtymätilanteet, Lepo ja nukkuminen, Kotitöihin osallistuminen 
  • Liikkuminen, leikki ja vapaa-aika: Liikunta ja ulkoilu, Leikki, Harrastukset, Mediamaailma
  • Varhaiskasvatus ja koulu: Yhteistyö kodin kanssa, Varhaiskasvatus, Koulu 
  • Kodin ulkopuoliset tilanteet: Kaupassakäynti, Liikenteessä liikkuminen, Matkustaminen, Vierailulla,  Juhlatilaisuuksissa, Vastaanotolla tai tutkimuksissa
  • Kaverisuhteet ja sosiaaliset tilanteet 
  • Lapsen tunnesäätely 
  • Riitatilanteet: Lapsen rauhoittaminen, Aikuisen oman maltin säilyttäminen
  • Koko perheen huomioiminen: Vanhemmat, Sisarussuhteet
  • Vanhemmuuden voimavarat: Huolehdi itsestäsi, Vahvista myönteistä ajatteluasi, Tunnista ja kanavoi kielteiset tunteesi, Hanki tietoa ja ulkopuolista apua 
  • LÄHDE: ARKI TOIMIMAAN

Vastaa

Vieritä ylös