Autismi ja sensorinen integraatio

Autismiin liittyvät sensorisen integraation haasteet ja erityistarpeet

  1. aistiärsyke ei rekisteröidy oikein lapsen aivoissa: yhtenä hetkenä lapsi kiinnittää hyvin vähän huomiota aistiärsykkeeseen, toisena hetkenä hän saattaa ylireagoida jopa pieneen aistiärsykkeeseen
  2. aivot eivät ehkä säätele aistitietoa tehokkaasti, erityisesti vestibulaarista ja taktiilista aistitietoa, joten lapsi saattaa olla epävarma painvoimasta ja reagoida yliherkästi asennonmuutoksiin tai tuntoaistimuksiin
  3. aivojen osa, joka saa lapsen haluamaan tehdä asioita, ei toimi riittävän hyvin, joten lapsi osoittaa vähän tai ei lainkaan kiinnostusta asioista, joiden tekemistä pidetään tarkoituksenmukaisena tai rakentavana

Limbinen järjestelmä on aivojen alue, joka päättää mikä aistitieto rekisteröidään ja tuodaan tietoisuuteen ja se myös päättää, teemmekö jotain tuolle aistitiedolle. Tämä. järjestelmä ei toimi tehokkaasti autistisen lapsen aivoissa, joten hän ei rekisteröi monia asioita, joita muut huomaavat. Mitä. heikommin tämä aivojen osa toimii, sitä haasteellisempaa on auttaa autistista lasta kehittämään taitoja, joita tarvitaan elämän tavallisiin asioihin osallistumiseen.

  • ei totu jatkuvaan ääneen
  • joskus ei reagoi ollenkaan, josku kuulee äänet kovempana kuin muut
  • lapsen aivot eivät osaa erottaa, millainen visuaalinen tieto on tärkeää ja millainen epäolennaista

SI-terapian perusperiaatteita

  • toiminnan tuottamat aistimukset ovat tärkeitä kehityksen ja oppimisen kannalta
  • lapsi tarvitsee hyvää hahmotusta ja toimivaa sensorista integraatiota, jotta hän osaisi reagoida haasteisiin tarkoituksenmukaisesti ja oppia uusia taitoja
  • kun lapsi pystyy toimimaan haasteellisessa tilanteessa onnistuneesti ja oppii uusia taitoja, hermoston sensorinen integraatio kehittyy ensisestään
  • kun lapsen hermosto jäsentää aistimusten hahmottamista ja reagoi onnistuneesti hasteisiin, lapsen toiminta ja käytös jäsentyvät kokonaisvaltaisesti
  • monimutkaisten taitojen ja toimintamallien oppiminen on riippuvaista yksinkertaisempien reaktioiden rakentamasta perustasta
  • mitä motivoituneemmin lapsi osallistuu toimintaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän yrittää voittaa haasteet, mikä puolestaa johtaa lapsen toimintakyvyn kehittymiseen
  • terapian perustana on leikki, jossa lapsen mielenkiinto ja valinnat ohjaavat terapeuttia järjestämään ja valitsemaan terapeuttisia toimintoja
  • terapeutti valistee terapeuttiset toiminnot siten, että haasteet ovat lapsen kyvyille juuri sopivan haastavia
  • terapian tehokkuutta mitataan lapsen kyvyllä reagoida sellaisiin haasteisiin, jotka aiemmin ovat olleet hänelle vaikeita tai ylivoimaisia

muut terapiamuodot

  • psykoterapia: molemmissa asiakas tekee työn itse, terapeutti auttaa
  • leikkiterapia: psykodynaaminen lähestyminen, tarjoaa emotionaalisia ja sosiaalisia kokemuksia, ei pohdita suoraan aivoja, mutta vaikutusta on
  • havaintomotoriikan harjaannuttaminen:
  • kouluopetus:

aivotoiminnot kehittyvät kun aivoja käytetään

Mitä aikuiset voivat tehdä?

Tunnista ongelma

  • neuorologiset haasteet tunnistettava ja niiden kehitystä tuettava ensin, vasta sitten muut tukitoimet auttavat
  • tue lapsen itsetuntoa eli auta hyväksymään itsensä
  • kyseessä fysiologinen ongelma, vaikka se ei näy päälle
  • tunne-elämän kriisein ennakointi
  • mitä teet rangaistusten sijaan
  • rajojen asettaminen
  • odotukset
  • myönteisten asioiden painottaminen
  • vaikuta ympäristöön
  • tue leikkimään oppimista

Kolme hyvää syytä hakea apua

  1. Haittaako ongelma lapsen elämää?
  2. Haittaako lapsen ongelma muiden elämää?
  3. Pitäisikö kuunnella, kun opettaja, lastenlääkäri tai ystävä ehdottaa, että hakisit apua?

Tilanteiden kirjaaminen: haasteelliset hetket – hyvät hetket

Vireyttä kohottavat toiminnat ovat hyödyksi aistimuksiin heikosti reagoivalle lapselle, joka tarvitsee vauhtia tullakseen riittävän vireäksi

  • murojen, popcornin, keksien, pähkinöiden, näkkileivän, porkkanoiden tai jääkuutioiden pureskelu
  • suihkun ottaminen
  • terapiapallon tai rantapallon päällä pomppiminen
  • patjalla tai trampoliinilla hyppiminen

Jäsentävät toiminnat auttavat lasta säätelemään reaktioitaan.

  • myslitankojen, hedelmäkaramellitankojen, lakritsin, kuivattujen aprikoosien, juuston, purukumin, rinkilöiden tai leivänkannikoiden pureskeleminen
  • rernkaista tai tangoista käsillä roikkuminen
  • painavien tavaroiden työntäminen ja vetäminen
  • yläsalaiseen asentoon asettuminen

Rauhoittavat toiminnat auttavat aistimuksiin yliherkästi reagoivaa lasta vähentämään ylireagointia.

  • tutin, kovan karamellin, jäädytetyn hedelmätangon tai toffeen imeminen
  • käsillä, olkapäillä, selällä, takapuolella ja päällä seinän tai vastuksen työntäminen
  • hidas edestakainen keinuminen, huojuminen tai heiluminen
  • halaaminen tai selänsively
  • kylpeminen

Toteuttamisesta

  • varaa toiminnalle tiettyjä ajankohtia päivästä luodaksesi jäsentyneen aikataulun, esimerkiksi aamiaisen tai koulun jälkeen ja ennen nukkumaanmenoa
  • tarjoa sellaista toimintaa, josta lapsi pitää
  • anna lapsen ohjata leikkiä. Pidä silmällä, ettei lapsi kiihdy liikaa, vaikka lapsi sanoo Lisää! Ja Lopeta! tarkoittaa lopettaa välittömästi. Tarkkaile toiminnan aikana lapsen sanattomia viestejä: rentous ja tyytyväinen kasvojenilme viittaavat siihen, ett’ toiminta tuntuu hyvältä. Mutta uikutus ja hallitsematon nauru viittaavat siihen, etät on aika rauhoittua.
  • muuta toimintarutiineja ja ympäristöä silloin tällöin, jotta lapsi saa vaihtelua

Leikkejä taktiilisen aisti-integraation kehittämiseen

  • silittely.

Vastaa

Vieritä ylös