Alle kouluikäisen toimintakykytiedon kerääminen

Ketkä keräävät toimintakykytietoa?

Lapsi ja huoltajat ovat aina osallisia toimintakykytiedon keräämisessä. Tiedon kerääminen alkaa lapsen ja huoltajan kuulemisella. Ammattihenkilö kirjaa asiakkaan arviot lomakkeisiin yhdessä huoltajan kanssa.

Sivistyspalvelut

Varhaiskasvatus

  • varhaiskasvatuksen opettaja
  • varhaiskasvatuksen erityisopettaja
  • lastenhoitaja
  • muut ammattihenkilöt

Perhepäivähoito

  • perhepäivähoitaja

Terveydenhuolto

Neuvola

  • neuvolan terveydenhoitaja
  • psykologi
  • lastenlääkäri
  • muut neuvolan ammattihenkilöt

Muut terveydenhuollon ammattihenkilöt

  • toimintaterapeutti
  • puheterapeutti
  • fysioterapeutti
  • ravitsemusterapeutti
  • psykoterapeutti
  • sairaanhoitaja
  • kuntoutusohjaaja
  • muut terveydenhuollon ammattihenkilöt

Sosiaalihuolto

Perhetyö

  • perhetyöntekijä

Lastensuojelu

  • sosiaalityöntekijä
  • sosiaaliohjaaja

Muut sosiaalihuollon ammattihenkilöt

Miten toimintakykytietoa kerätään?

Kun lapsi on varhaiskasvatuksessa

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päiväkodissa olevalle lapselle. Sen avulla asetetaan yhteisiä tavoitteita ja sovitaan yhdessä, miten lapsen yksilöllistä kehitystä, oppimista ja hyvinvointia edistetään suunnitelmallisesti. Lapsen vasu tulee laatia myös silloin, kun lapsi osallistuu esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen, sillä lapsen vasu on varhaiskasvatuslakiin perustuva pakollinen suunnitelma. (oph.fi)

Toimintakykytiedon kerääminen ja toimintakyvyn vahvistaminen taitovalmennuksella tukee lapsen vasu-tavoitteiden toteutumista.

  • Varhaiskasvatuksen opettaja kerää säännöllisesti lapsen toimintakykytietoa KESY-keskusteluilla ja ICF-lomakkeilla yhdessä lapsen ja huoltajan kanssa vasu-keskustelujen yhteydessä.
  • Toimintakykytiedot ja taitovalmennuksen suunnitelma sekä seuranta sisällytetään lapsen vasuun.
  • Päiväkodin kaikki aikuiset tukevat lasta taitovalmennuksen suunnitelman mukaan

Päiväkodin ja neuvolan yhteistyö

Päiväkodin ja neuvolan välinen toimintakykytiedon jakaminen perustuu huoltajien antamaan monialaisen yhteistyön suostumukseen. Toimintakykytiedon jakamisen tarkoituksena on tarjota neuvolalle havainnointitietoa lapsen toimintakyvystä pidemmältä ajalta, mihin neuvolan terveydenhoitaja tai lääkäri eivät pysty lyhyellä neuvolakäynnillä.

Kannustamme neuvolan terveydenhoitajaa tulemaan päiväkotiin ainakin 4- ja 5 -vuotistarkastusten yhteydessä. Terveydenhoitaja saisi arvokasta tietoa lapsen kehityksestä käymällä läpi lapsen ICF-lomakkeen yhdessä varhaiskasvatuksen opettajan kanssa. ICF-lomakkeen voi samalla päivittää, mikäli toimintakyvyssä on tapahtunut muutoksia. Samalla voisi toteuttaa myös Lene-arvioinnin.

Mikäli yhteinen tapaaminen päiväkodissa ei ole mahdollista, lapsen toimintakyvyn arviointilomake tulisi joka tapauksessa toimittaa suojatusti neuvolaan.

  • Neuvolan terveydenhoitaja kirjaa lapsen toimintakykytiedot säännöllisesti terveydenhuollon potilastietojärjestelmään.
  • Terveydenhoitajan tulisi jakaa neuvolan tarkastuksissa ilmenneitä seikkoja myös takaisin päiväkotiin. Tämä vastavuoroinen yhteistyö hyödyttää kaikkia.

Kun lapsi on perhepäivähoidossa

Henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle perhepäivähoidossa olevalle lapselle. Lapsen vasu on suunnitelma, joten sen täytyy sisältää ennen kaikkea suunnittelua. Lapsen vasuun kirjoitetut suunnitelmat, tavoitteet, menetelmät, tuki ja sopimukset ovat vasun keskeisin osa. (oph.fi)

  • Perhepäivähoitaja kerää lapsen toimintakykytietoa KESY-keskusteluilla ja ICF-lomakkeilla yhdessä lapsen ja huoltajan kanssa vasu-keskustelujen yhteydessä. Toimintakykytiedot ja taitovalmennuksen suunnitelma sekä seuranta tulisi sisällyttää lapsen vasuun.

Perhepäivähoidon ja neuvolan yhteistyö

Perhepäivähoidon ja neuvolan välinen toimintakykytiedon jakaminen perustuu huoltajien antamaan monialaisen yhteistyön suostumukseen.

  • Perhepäivähoitaja toimittaa ICF-lomakkeen neuvolaan suojatusti.
  • Huoltaja voi täydentää toimintakykytietoja neuvolan keskusteluissa.
  • Terveydenhoitaja kirjaa toimintakykytiedot terveydenhuollon potilastietojärjestelmään.
  • Huoltaja saa tiedot neuvolan tarkastuksista ja voi toimittaa perhepäivähoitoon vaikuttavat tiedot perhepäivähoitajalle.

Kun lapsi on hoidossa kotona

Kun lapsi on hoidossa kotona, toimintakykytiedon keräämisen tulisi tapahtua neuvolassa.

Tämän vuoksi neuvolan terveydenhoitajan tulisi ottaa taitovalmennuksen 5 askeleen toimintamalli haltuun. Neuvolatapaamisiin tulisi varata aikaa lapsen KESY-keskustelulle ja ICF-lomakkeen täyttämiselle yhdessä huoltajan kanssa. Lisäksi terveydenhoitaja voi antaa opastusta ja harjoituksia toimintakykyarvioissa esiin nousseisiin haasteisiin taitovalmennuksen työkalupakista.

Neuvolan terveydenhoitaja

  • toteuttaa lapsen KESY-keskustelun
  • täyttää ICF-lomakkeen yhdessä huoltajan kanssa
  • kirjaa toimintakykytiedot terveydenhuollon potilastietojärjestelmään
  • opastaa huoltajaa ja lasta taitojen harjoitteluun

Alle kouluikäisen toimintakykytiedon kerääminen monialaisessa yhteistyössä

Monialaisessa yhteistyössä tuotetaan lisää toimintakykytietoa.

  • Yhteistyöhön osallistuvat ammattilaiset kirjaavat toimintakykytietoa joko
    • terveydenhuollon potilastietojärjestelmään
    • tai sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään.
  • Varhaiskasvatuksen toimintakykytiedot kirjataan neuvolassa

Eri ammattihenkilöiden merkinnät ja arviot asiakkaan hoito- ja palvelupolulla

Miten kirjaaminen toteutetaan?

Vastaa

Vieritä ylös