Copy of Muisti ja uuden oppiminen

Oppiminen perustuu muistamiseen
ja asiasisällön ymmärtämiseen

Muistitaitoja

  • lapsi muistaa asioita spontaanisti
  • ponnistelee asioiden mieleen painamiseksi (tahdonalainen oppiminen)
  • muistaa laadullisesti erilaista tietoa
  • kykenee palauttamaan asioita mieleen

Työmuisti

  • keskeinen osa muistijärjestelmää
  • neurokirjon haasteisiin liittyy usein työmuistin ongelmia
  • lapsilla ja nuorilla esiintyy harvoin pelkästään muistamiseen liittyviä ongelmia,
  • kyseessä on yleensä erityisvaikeuksiin (lukivaikeus, tarkkaavuushäiriö) liittyvä ilmiö.

Muistin toiminta on jatkuva prosessi

Lähde: Muisti ja oppimisen vaikeudet -pdf. Pauliina Vesterinen. HY

Aistimuisti

  • aistimuisti eli sensorinen muisti on lyhytkestoisin muistin osa
  • toimii koko ajan, välittää aistien tuottamaa informaatiota eteenpäin

Työmuisti

  • työmuisti on aisti-informaation väliaikainen vastaanotto-, säilytys- ja käsittelypaikka
  • osallistuu tiedon mieleen painamiseen ja tiedon palauttamiseen
  • työmuistissa asiat säilyvät yleensä 10-20 sekuntia
  • sinne mahtuu noin 5-9 havaintoyksikköä kerrallaan
  • työmuistista tieto siirtyy joko pitkäkestoiseen muistiin tai se unohdetaan

Säilömuisti

  • säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti varastoi opitut asiat ja kokemukset
  • tiettävästi rajaton sekä kestoltaan että kapasiteetiltaan

Mikä on muistijälki?

  • muistijälki eli sisäinen malli jäsentää tietoa ja tapahtumia merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi
  • esimerkiksi sisäinen malli siitä, mitä vaiheita kaupassa käymiseen kuuluu
  • oppimistilanteessa näiden sisäisten malien aktivoiminen tai virittäminen on tärkeää, jotta uusi tieto tulee oppilaalle merkitykselliseksi
  • merkityksellinen tieto muistetaan, merkityksetön katoaa muistista

Kun aistitieto ei jäsenny työmuistissa,
muistijälkeä ei synny eikä oppimista tapahdu

Sirpa Kauranen, SI-toimintaterapeutti

Muistijäljen rakentaminen SI-terapiassa

  • sensorisen integraation toimintaterapiassa harjoitellaan aistitiedon jäsentymistä
  • toistamalla toimintoa rakennetaan muistijälkeä
  • kehitystä tapahtuu kun sama toiminto onnistuu myös erilaisessa paikassa

Uusien taitojen ja tietojen oppiminen tarkoittaa, että
aivoihin on kasvanut uusia yhteyksiä ja kokonaan uusia hermosoluja.

Työmuistin haasteiden vaikutuksia

Toiminnanohjaukseen

  • pitkien, monisanaisten ohjeiden noudattaminen on vaikeaa
  • häiriöherkkyys korostuu
  • ongelmanratkaisutaidot häiriintyvät, oppilas unohtaa mitä on tekemässä
  • kun taitojen automatisoitumisessa on haasteita, tehtävät kuormittavat enemmän työmuistikapasiteettia, tällöin työmuistista ei enää löydy kapasiteettia asian ymmärtämiselle
  • oppijan tulee ymmärtää itse, mitä on oppimassa

Sosiaalisiin taitoihin

  • vaikeus muistaa leikkien ja pelien sääntöjä
  • vaikeus osallistua keskusteluun, kun ei pysty muistamaan, mitä muut ovat sanoneet tai unohtaa, mitä halusi sanoa odottaessaan puheenvuoroa
  • nimi- ja kasvomuisti voi olla heikompi, joten ryhmässä toimiminen voi olla haastavaa
  • reittien muistaminen ja uusiin paikkoihin kulkeminen

Työskentelyyn erilaisissa ja digitaalisissa ympäristöissä

  • oppimisympäristöt dynaamisia ja muuttuvia
  • yksilön oppimista tarkastellaan vuorovaikutteisena, osana oppimisympäristöä ja ryhmiä
  • jaettu toiminta ja ymmärryksen jakaminen jopa edellytys
  • käsin kirjoitettu säilyy paremmin mielessä

Kykyprofiilin epätasaisuus

Neurokirjon lapsilla ja nuorilla saattaa olla hyvin epätasainen kykyprofiili tai osaamisprofiili. Taidot voivat olla joillakin osa-aluella vahvoja ja toisaalla taas yllättävänkin huonoja. Tällöin tukitoimetkin tulee suunnitella sen mukaan. Samalla tulee huomioida vahvuuksien hyödyntäminen oppimisessa.

Nykyään lapsi nähdään yksilöllisemmin

  • neurokirjon lapset kehittyvät porrasmaisesti
  • lapsi on voinut kehittyä yksilönä hurjasti vuoden kuluessa
  • toiminnanohjauksessa voi olla suuriakin haasteita

Oppisisällön eriyttäminen

Usein tarkoitamme eriyttämisellä sitä, että oppilas opiskelee suppeampaa oppisisältöä tai että hän käyttää oppimiseensa pidemmän ajan. Eriyttämistä tulisi toteuttaa myös ylöspäin. jos oppilaalla ei ole mielekästä tekemistä tunnilla nopean omaksumisen vuoksi, luppoaika kuluu herkästi häiriökäyttäytymiseen.

Olisin toivonut haastavampia tehtäviä

  • opin lukemaan 2-vuotiaana
  • olin kiinnostunut kaikesta
  • opin nopeasti, muut olivat hitaita
  • olisin halunnut eriyttämistä
  • silloin kaikki etenivät samaan tahtiin
  • olin oppimishaluinen
  • käytösnumero 7
  • olisin toivonut haastavampia tehtäviä

Eriyttämisen toteuttaminen ryhmissä

Perusopetuslaki ja ajankohtainen opetussuunnitelma eivät ole eriyttämisen esteitä, päinvastoin. Oppimista ja opetusta voi järjestää monin eri tavoin. Mahdollisen hoitavan tahon ja lapsen tai nuoren koulupäivään liittyvien ammattilaisten sekä koulun oppilashuollon mukanaolo eriyttämisen suunnittelussa voi olla hedelmällistä.

Eriyttämistä voi toteuttaa helposti ryhmissä hyödyntämällä luokkien välistä yhteistyötä. Ryhmäkokoja ja ryhmien kokoonpanoja on mahdollista muutella tarpeen mukaan.

Oppimisyylin mukaan

  • auditiiviset
  • visuaaliset
  • kinesteettiset oppijat

Temperamentin mukaan

  • rauhallinen yksilötyöskentelyryhmä
  • yhteistoiminnallinen, keskusteleva ryhmä

Oppimateriaalin mukaan

  • nopeasti edistyvät
  • verkkaisemmin edistyvät

Opiskelutekniikoita

Muistisääntöjen hyödyntämisessä on tärkeintä, että oppija ymmärtää itse, mitä on tekemässä ja mitä oppimassa.

Mieleen painaminen

  • mielleyhtymien ja mielikuvien käyttäminen
  • asialistat
  • toistaminen
  • aktiivinen opittavan asian työstäminen
  • asian kytkeminen aiemmin opittuun

Mieleen palauttaminen

  • tunnistusvihjeiden käyttö
  • aakkosten avulla sanan hakeminen jne.
  • tapahtuman mielessä kertaaminen
  • rentoutumiskeinot
  • mieleen palautusvihjeet,
  • toistaminen,
  • ryhmittely,
  • assosiaatiot,
  • mielikuvat,
  • kielellinen muokkaus

Ulkoiset muistituet

  • muistilaput
  • tarkistuslistat
  • muistutukset
  • muistettavan asian liittäminen ympäristöön jne.
  • visuaaliset tuet; käsitekartat, kuvittaminen, kalenterien käyttö, viikkotaulut, kuukausinäkymät, tehtävälistat, puhelimen hälytykset, koulukansiot, vihkotyöskentely, sisäisen puheen harjoittelu ja ääneen puhuminen auttaa muistamaan

Tekniikoita

  • pilkkominen
  • alleviivaaminen
  • muistiinpanot
  • asiakokonaisuuden hahmottaminen – > yksityiskohdat
  • selaillaan, surffaillaan, kysellään, luetaan,keskustellaan, kuunnellaan, kerrataan, testataan
  • käsitekartat, kaaviot, visuaaliset elementit
  • asian kertominen ääneen, sen kuunteleminen

Toiminnanohjaus

  • toiminnan ohjelmointi
  • itsetunnon vahvistaminen
  • tsemppilistat
  • unelmointitehtävä
  • kirje minulle
  • vahvuuskortit
  • onnistumispäiväkirja
  • kehumispenkki

Keskustelu

huom sosiaaliset taidot sivulla 155 anitan kirja.

ADHD -lasten on vaikea yltää ikätasoisiin odotuksiin monissa arjen toiminnoissa ja tämä luonnollisestikin aiheuttaa turhautumista lapsessa itsessään, mutta myös lapsen arjessa mukana olevissa aikuisissa. Hyvänä sääntönä voi pitää sitä, että lapsen iästä vähenne- tään 30 prosenttia niissä odotuksissa, joita meillä tavallisesti on esimerkiksi kotitöiden hoitamiseen, omista tavaroista huolehtimiseen tai läksyjen tekemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdeksänvuotiaalle ADHD -lapselle voi asettaa samanlaiset vaatimukset kuin kuusivuotiaalle tavallisesti asetetaan (Hellström 2017, 10.)

Tämä tarkoittaa myös sitä, että ADHD -lapsi aloittaa koulun tavallaan vajaa viisivuoti- aana. Harvoin me aikuiset olemme sitä mieltä, että viisivuotiaan pitäisi osata liikkua itse- näisesti kodin ja koulun välillä, jaksaa kiinnostua lukemaan opettelemisesta ja tehdä itse itselleen voileipä. Ympäristön asettamat vaatimukset ovat neuropsykiatrisesti oireilevalla lapselle usein liian korkeita. Lapsi ei yllä asetettuihin tavoitteisiin koulussa eikä kotona, josta seuraa toistuvaa epäonnistumista ja negatiivista palautetta. On melko tavallista, että näiden lasten koulumenestys jää heidän omaa tieto- ja taitotasoaan heikommaksi työskentelytaitojen ollessa puutteelliset. Näiden lasten arjessa on usein paljon negatii- vista vuorovaikutusta. Luonnollisestikin tämä kaikki vaikuttaa lapsen minäkuvaan ja itse- tuntoon kouluikäisen tärkeässä kehitysvaiheessa.

Tukitoimet

  • äidin ja opettajan keskustelut kesti kauan
  • opettaja aidosti tunsi minut
  • tavarat hukassa
  • en tarvinnut tukia, sillä ympäristö tuki ja ymmärsi minua
  • aina selvitettiin jotain riitaa
  • olen työllistänyt opettajia, hoksasin vasta jälkikäteen
  • arvostan, että opettajat jaksaneet

Oppimisen iloa

  • opettajat osasivat tukea minua
  • oppimisen tarve ja ilo
  • kyselin hirveesti jatkokysymyksiä
  • opettaja sanoi, voidaan puhua
  • kaikki puhuttiin opettajan kanssa
  • antoi tilaisuuden oppia
  • puutöissä halusin kokeilla, antoi mun kokeilla
  • opin enemmän kun sain testata

Kynä hukassa pilaa koko päivän

  • mulla on kaikki hukassa
  • kynä hukassa, en päässyt siitä yli
  • mikään ei kelvannut, koko päivä
  • en ehtinyt välitunnille
  • pieniä juttuja paljon
  • vaadin aikuisilta omien vaillinaisuuksien kohtaamista
  • kuvisopettaja, hyvä mutta tunnit levottomia, sun täytyy löytää auktoriteetti, mulle tärkeää
  • mua kuunneltiin
  • kolmanteen luokkaan asti hirmu hyviä muistoja

Koulun aloitus

  • levoton luokka
  • lapsi huomasi itsekin, että oli erilainen
  • kommunikointi eskariopettajan ja alkuopettajan kanssa
  • alkoi tulla viestejä haasteista
  • haastava vuosi
  • lapsen kokemus, stressaantui,
  • vuoristorataa
  • myöhemmin kuulin, lapsi tuli itkien kouluun

Kyseenalaistaminen

  • ei ole tarkoitus olla näsäviisas
  • ei taistelumoodia
  • lasta kiinnostaa oikeasti
  • runon analyysi

Vastaa

Vieritä ylös