Aistitoiminnot

Tämän oppitunnin tarkoituksena on nostaa esiin neurokirjon lasten aistierityisyyksiä ja niihin liittyvää harjoittelua ja tukitoimia…

harjoittelulla voidaan saada aikaan hermoverkkojen uudelleenjärjestäytymistä..harjoittelulla lapsi hahmottaa itsensä paremmin ja pystyy toimimaan ympäristössään tarkoituksenmukaisemmin, onnistumisen kokemukset lisääntyvät, itsetunto kohenee

Tässä yleisiä ohjeita…liittyen aisteihin ja kehityksen tukemiseen

Aistitoimintojen tuki lyhyesti

Erilaiset aistitiedon käsittelyn vaikeudet jaetaan kolmeen luokkaan

  • Aistisäätelyn vaikeudet: yliherkkä, heikko reagointi, aistihakuisuus
  • Aistipohjaiset motoriset vaikeudet: dyspraksia, asennon hallintaan liittyvät motoriset ongelmat
  • Hahmotusvaikeudet: visuaalinen, auditiivinen, taktillinen, proprioseptiivinen, vestibulaarinen, haju/maku, interoseptorinen

Kun  aistisäätelyn haasteet ilmenevät käyttäytymisessä

  • Lapset, jotka hakkaavat päätä lattiaan
  • nipistelevät tai purevat käsiään, repivät hiuksiaan
  • kovakouraisia mulle

Käyttäytyminen kohdistuu

1. itseen kohdistuvat
2. toisiin henkilöihin kohdistuvat
3. tavaroihin ja ympäristöön kohdistuvat

Lapsi toimii näin 1) saavuttaakseen miellyttäviä asioita 2) välttääkseen epämiellyttäviä asioita

1. Ympäristön muokkaaminen
2. Käyttäytymisen muokkaaminen
3. Hermoverkon muokkaaminen, vaikutetaan käyttäytymisen syihin

Yleisiä ohjeita aistisäätelypulmiin

Tuki aistisäätelypulmaiselle lapselle

  • ensisijaisen tärkeää havaita pulmat varhain
  • tieto ja ymmärrys tuovat jo helpotusta arkeen
  • aikuinen huolehtii, että lapsen on turvallista olla ja toimia
  • kokemus ja kokeilut kasvattavat hyviä keinoja
  • rauhoittumisen ja rentoutumisen keinot ovat yksilöllisiä
  • tärkeää huomata lapsen toiminta-aloitteet ja kiinnostua niistä
  • lapsen kanssa voi muistella tapahtumia
  • läsnäolevaa ohjausta tarvitaan pitkään
  • tutkiminen, toimintaterapia, si-terapia

Kuulo

Vihjeitä ja toimintaohjeita

  • Opettele käyttämään korvatulppia, vastamelukuulokkeita tai kuulosuojaimia tai nappikuulokkeita.
  • aikuinen välttää äänekkaiden koneiden käyttöä lapsen lähellä
  • äänitteiden soittaminen peittämään melua, joka on lapsesta ikävää
  • mahdollisuus siirtyä toiseen tilaan, kun ääniärsytys on epämiellyttävää
  • Valitse toimintojasi varten mahdollisimman rauhallinen paikka, jossa ympärilläsi ei ole paljoa ihmisiä, eikä melua.
  • Totuttele ääniin, esim. pyydä, että joku aiheuttaisi viereisessä huoneessa melua. Yritä sitten arvata, mitä sieltä kuuluu.

Selviydyt paremmin, kun opit tietämään, mitä eri äänet ovat

Näkö

Vihjeitä ja toimintaohjeita

  • Aurinkolaseja voi käyttää ympäri vuoden. Jos sangoissa on näkösuojat, niin liikkeet ja valo eivät tunnu niin voimakkailta
  • lippalakin käyttö suojaa
  • häikäisysuojan käyttäminen ikkunoissa ja autossa
  • pimennysverhon käyttäminen yöllä kodissa ja nukkumatiloissa
  • sermien ja verhojen käyttäminen rajoittamaan lapsen näkemää liikettä
  • mielekkäiden ääni- ja näköaistimusten tarjoaminen lapselle
  • Voit valmistaa ”lukuikkunan”, jolloin näet vain tietyn, rajatun alueen luettavaa kerrallaan. 
  • Voit himmentää tekstejä värikalvoilla.

Haju

Vihjeitä ja toimintaohjeita

Käytä hajustamattomia tai ”mielihajustettuja”: 

  • pyykinpesu- ja huuhteluaineet  
  • saippuat, shampoot, hoitoaineet, deodorantit 
  • siivous- ja puhdistusaineet

Käytä hajunsyöjiä: erilaisia laitteita tai sprayta. 

  • WC:ssä ja tiloissa , joissa haju on epämiellyttävää 

Käytä kertakäyttöisiä muovikäsineitä esim. wc:ssä pyyhkimiseen. 

Maku

Makuaisti  Vihjeitä ja toimintaohjeita

  • Vältä ruokalajien sekoittamista keskenään
  • Syö vähän kerrallaan uutta ruokaa ja sen jälkeen päälle ruokaa, johon olet jo tottunut. Näin opitvähitellen uusiin ruokiin totuttelemisen.
  • Ota selvää ruokalistasta; ennakointi auttaa valitsemaan.
  • katso Syöminen

ruokailuun liittyy monia ja monenlaisia haasteitasuun alueen aistiherkkyyden voivat saada jonkin ruuan koostumuksen tuntumaan kerrassaan sietämättömältäruokailutilanteen sosiaalisuus voi olla sietämätönlapsen oman toiminnan joustavuus ei riitä, ympäristöä täytyy mukauttaaehkä vain tiettyjä ruokia, ruoka-aineet erillää lautasellaan, lasta motivoidaan kokeilemaanriittävästi aikaa ruokailuunruoka-aikojen säännöllisyys

Tunto

Yleisiä ohjeita tuntoyliherkälle

  • ennakoi kosketus katseella tai sanoittamalla
  • selvitä, millainen kosketus rauhoittaa ja tuntuu hyvältä ja päinvastoin, mitkä eivät eivät tunnu hyvältä
  • huomioi lapsen kielteiset reaktiot ja tunteet ja sanoita niitä
  • huomioi myös myönteiset tilanteet, läheisyyden tai kosketuksen hetket ja sanoita niitä
  • suosi syvätuntokosketusta -esim. napakka selän hieronta, se sammuttaa usein yliherkkää pintatuntoa, hieronta voi auttaa myös ennen pukeutumista sietämään vaatteiden paineen tunnetta
  • huomioi lapsen mieltymykset vaatteiden materiaalien, mallien ja kiinnitysten suhteen, leikkaa laput pois vaatteista
  • ennakoi vaihtuva vuodenaika – ajoissa. ota esiin tulevan kauden vaatteet nähtäväksi ja kokeiltavaksi, sovi sääntö, esim lämpötila

Tuntoaisti Vihjeitä ja toimintaohjeita

  • Leikkaa pesuohjeet ja muut laput pois vaatteista ja merkkaa pesulämpötila tekstiilitussilla alasaumaan.
  • Käytä pesukoneessa kaksinkertaista annosta huuhteluainetta
  • Kuivaa vaatteet kuivausrummussa.
  • Hanki vaatteita, joissa ei ole hankaavia hihansuita, kauluksia tai saumoja.
  • Käytä alusvaatteita nurinpäin, saumat ulkopuolella.
  • Leikkaa kiristävien sukkien yläreunaan halkio tai leikkaa resori pois.
  • Kokeile satiini-, silkki- tai flanellilakanoita.
  • Vaihda suihkun suulake pehmeämpää tai kovempaa suihkutusta vastaavaksi tai irrota kokonaan pois suihkuttaaksesi suoraan suihkuletkusta.
  • Kokeile painavaa peittoa nukahtamis- tai nukkumisvaikeuksiin.

Liike ja tasapaino

Liike ja tasapaino

Vihjeitä ja toimintamalleja

Voin yritää muistaa tehdä “ylimääräisiä” liikkeitä vain ollessani kotona omassa huoneessa.

  • Aikuiset voivat antaa minulle aikaa keinumiseen tai muiden terapiavälineiden käyttöön.
  • He voivat opettaa minulle muita liikkumistapoja, joista saattaisin myös pitää. Voisin esimerkiksi pitää keinutuolissa keinumisesta tai hyppy-narulla tai terapiapallolla pomppimisesta.
  • He voivat antaa minulle säännölliset ajat näitä ja muuta liikuntaa varten
  • Voin istua nihkeällä tuolinpäällisellä tai tyynyllä, jotka estävät minua valumasta lattialle.
  • Voin käyttää “pitopohjaisia” kenkiä tai liuku-esteitä.
  • Voin tarttua liukuportaissa kaiteeseen, seisoa jalat hieman erillään ja nojautuen vähän eteenpäin. Samalla otan katseelle kiintopisteen.
  • kun muut lapset ja aikuiset oppivat lisää autismista, liikkeitteni näkeminen ei häiritse heitä enää niin paljon. 
  • Jos heillä olisi autismi, he luultavasti liikkuisivat myös samalla tavalla. 
  • Joskus jotkut sanovat, että olen kömpelö. Esimerkiksi, kun pyöräilen ja katson sivulle, niin ohjaustanko kääntyy samaan suuntaan ja minun on vaikea pyöräillä. 
  • Yhtäkkiä yllätyn, kun putoan tuolilta, sillä kehoni ei tunnista, missä kohdassa tuolia istun. 
  • Minun on vaikea tunnistaa, miten paljon voimia tarvitsen halaamiseen tai karkkipussin avaamiseen ja siksi minulle sattuu usein vahinkoja. 
  • Usein en voi toimia, ellen näe, mitä sormet tai jalat tekevät. 
  • Joskus välimatkojen arviointi on hyvin vaikeaa. 
  • Tasapainon säilyttäminen esim. liukuportaissa ja hississä on vaikeaa ja vastenmielistä. 
  • Pelkään korkeita paikkoja, kaatumista ylämäessä, epätasaisessa maastossa, esim. metsässä ja ulkona liukkaalla kelillä.

Tukea motorisiin vaikeuksiin
– Sirpan video

Tukea hahmotusvaikeuksiin

Keskustelu

  • Aistisäätelyn vaikeudet: yliherkkä, heikko reagointi, aistihakuisuus
  • Aistipohjaiset motoriset vaikeudet: dyspraksia, asennon hallintaan liittyvät motoriset ongelmat
  • Hahmotusvaikeudet: visuaalinen, auditiivinen, taktillinen, proprioseptiivinen, vestibulaarinen, haju/maku, interoseptorinen

Aistit ja oppiminen

Näin muistan ja opin paremmin! 
(rastitan kohdan, jos olen samaa mieltä)

  • Muistan asian paremmin jos voin kirjoittaa sen. 
  • Opiskellessa ymmärrän asioita paremmin silloin, kun voin samalla olla liikkeessä. 
  • Opin paremmin, kun joku lukee minulle ääneen, kuin itse lukemalla 
  • Lukiessani tekstiä, kuvitan sen mielessäni samanaikaisesti. 
  • Opin enemmän, kun voin tehdä mallin, kuvion tai kuvan opittavasta asiasta. 
  • Työskentelen paremmin hiljaisessa paikassa. 
  • Kun teen koetta, näen mielessäni kirjan sivun ja sillä olevan oikean vastauksen. 
  • Muistan tiedon paremmin luokassa käydyistä keskusteluista kuin lukemastani tai kirjoittamastani tekstistä. 
  • Opin mieluiten tekemällä itse, kuin vain seuraamalla ohjeita. 
  • Opin paremmin, jos saan samalla tehdä muistiinpanoja. 
  • Opin mieluiten videon tai television, kuin liitu- tai fläppitaulun avulla
  • Kuvitetut/selvennetyt ohjeet auttavat tehtävien tekemisessä. 
  • Minun on vaikea hahmottaa asioita omassa mielessäni, ilman kuvaa tai tekstiä. 
  • Kuuntelen mielelläni musiikkia kun opiskelen tai työskentelen. 
  • Piirrän tai kirjoitan luennolla tai luokkahuone-keskustelun aikana pystyäkseni keskittymään ja pysyäkseni rauhallisena. 
  • Muistan paremmin, mitä ihmiset sanovat, kuin miltä he näyttävät. 
  • Nautin oppimisesta tutkimuksia tekemällä. 
  • Tarvitsen kirjalliset ohjeet tehtävien tekemiseen. 
  • Puhujaan katsominen auttaa keskittymisessä ja kuuntelussa. 
  • Puhujaan katsominen vaikeuttaa keskittymistä ja kuuntelua.
  • Aistisäätelyn vaikeudet: yliherkkä, heikko reagointi, aistihakuisuus
  • Aistipohjaiset motoriset vaikeudet: dyspraksia, asennon hallintaan liittyvät motoriset ongelmat
  • Hahmotusvaikeudet: visuaalinen, auditiivinen, taktillinen, proprioseptiivinen, vestibulaarinen, haju/maku, interoseptorinen

esi- ja kouluikä

  • aistiyliherkkyys_ vetäytyminen, levottomuus, kosketukseen, ääniin tai hajuihin liittyen.rajoittaa osallistumista ja kavereiden kanssa toimimista
  • päivittäisten toimien haasteet, siirtymät, ruokailu ym
  • raivokohtaukset voivat olla pitkiä, sillä kuormitus tekee rauhoittumisen vaikeaksi
  • aistisäätelyn häiriöstä on kyse, kun poikkeava reagointi rajoittaa ja haastaa päivittäistä arkea merkittävästi

Yleisiä ohjeita tuntoyliherkälle

  • ennakoi kosketus katseella tai sanoittamalla
  • selvitä, millainen kosketus rauhoittaa ja tuntuu hyvältä ja päinvastoin, mitkä eivät eivät tunnu hyvältä
  • huomioi lapsen kielteiset reaktiot ja tunteet ja sanoita niitä
  • huomioi myös myönteiset tilanteet, läheisyyden tai kosketuksen hetket ja sanoita niitä
  • suosi syvätuntokosketusta -esim. napakka selän hieronta, se sammuttaa usein yliherkkää pintatuntoa, hieronta voi auttaa myös ennen pukeutumista sietämään vaatteiden paineen tunnetta
  • huomioi lapsen mieltymykset vaatteiden materiaalien, mallien ja kiinnitysten suhteen, leikkaa laput pois vaatteista
  • ennakoi vaihtuva vuodenaika – ajoissa. ota esiin tulevan kauden vaatteet nähtäväksi ja kokeiltavaksi, sovi sääntö, esim lämpötila

aistimukseen heikosti reagoiminen

  • lapsi voi vaikuttaa passiiviselta ja vetäytyvältä tai on voimakkaasti aistimuksia hakeva
  • lapsi voi olla tietämättömän oloinen ympäristön mahdollisuuksista eikä lähde tutkimaan 
  • värit, hyvä valaistus, musiikin kuuntelu voivat auttaa
  • ryhtymisen avuksi kosketus, katsekontakti, kädestä pitäen ohjaaminen
  • voimakas keinuminen, äänet

Aistimushakuisuus

  • hakee voimakkaita ja pitkäkestoisia aistimuksia
  • jatkuvasti liikkeessä, pyöriä, keinutella
  • esineitä suuhun vielä kouluiässä
  • menee herkästi ylikierroksille, nauttii jännityksestä
  • hyötyy liikunnasta, rauhallisempaa välillä
  • pöydän yhteyteen fyysistä tekemistä, apuvälineitä

Aisti-opaslapsi kertoo itse, miten kokee ja mitä tekee. V

Jos ilmenee epäily aistihaasteista, tämän listan voi käydä läpi ja kartoittaa tilanteen, etenkin jos on selittämättämiä käytösoireita jne.

Kuuloaisti – Kovien tai äkillisten äänien kuuleminen

Kuulon avulla kaikki ovat tietoisia maailman äänistä. Alla on lueteltu joitakin kovia tai äkillisiä ääniä, joita kaikki kuulevat. Useimpia nämä äänet eivät häiritse, mutta monet eivät pidä joistakin näistä.

Alleviivaan äänet, jotka ovat epämukavia

  • taustaäänet, kun pitäisi kuunnella jotakin tärkeää
  • pölynimuri, sähkövatkain
  • puhelimen soiminen
  • koulun kovaääniset
  • porakoneet
  • ruohonleikkuri, moottorisaha
  • yhtäaikaa puhuvat ihmiset
  • vauvojen itku
  • ukkosen jyrinä
  • orkesterit, konsertit, musiikki-instrumentit
  • autojen äänimerkit, hätäkulkuneuvojen sireenit
  • koneiden tai moottoreiden käynnistyminen
  • ilotulitusraketit
  • ihmisten yskinen, nauraminen , huutaminen tai itkeminen
  • jokin muu: 

Äänet, joita muut eivät huomaa

On joitakin ääniä, jotka minä kuulen, mutta muut ihmiset eivät näytä kuulevan tai kiinnittävän niihin huomiota. Muut ihmiset sanovat niitä hiljaisiksi ääniksi, mutta ne eivät aina tunnu MINUSTA hiljaisilta.

Alleviivaan äänet, jotka kuulen tavallisina enkä kovin hiljaisina. 

  • linnut ja hyönteiset, sade ja tuuli
  • loisteputket, tuulettimet, jääkaapit tietokoneet seinäkellon tikitys
  • hyvin kaukana olevat lentokoneet ja moottorit
  • radion tai tv:n ääni muista huoneista
  • hiekkatiellä käveleminen
  • muissa huoneissa puhuvien tai työskentelevien äänet
  • tuulitakkien “kahina”
  • ihmisten hengitys tai kirjan sivujen kääntäminen lähellä 

Useimmat ihmiset eivät kiinnitä huomiota näihin ääniin, koska ne ovat heille hiljaisia ääniä. Mutta ne, joilla on autismi, kiinnittävät usein huomiota tälläisiin ääniin. Jotkut näistä äänistä häiritsevät minua. Joskus nämä äänet saattavat sattua korviini tai tuntua ahdistavilta. 

Joitakin minua vaivaavia tai häiritseviä, mutta muiden mielestä hiljaisia ääniä ovat:
________________________
______________________

Kotona, koulussa ja muissa paikoissa saattaa kuulua ääniä, jotka sattuvat korviini. Jos näin tapahtuu, se voi tuntua ahdistavalta. Ihmiset, joilla on autismi, saattavat tulla vihaisiksi tai pelokkaiksi, kun he ovat ahdistuneita. He saattavat huutaa tai itkeä. He haluavat ehkä peittää korvansa ja juosta kauemmas äänestä. 

Joillekkin on kehittynyt kyky “sulkea korvansa” liian meluisassa ympäristössä. Tästä syystä usein luullaan, että kuulemme huonosti.

Kun kuulen kovan tai äkillisen äänen, haluan joskus…

_____________________

_____________________

Tuntoaisti -Kosketuksen tunteminen

Kosketus on se, mitä tunnen, kun jotain on ihoani vasten. Joskus kosketus tuntuu hyvältä ja joskus se häiritsee minua tai sattuu ihooni. 

Joskus halaukset ovat mukavia, mutta välillä ne taas tuntuvat epämiellyttäviltä. Tietyn tyyppiset kosketukset voivat häiritä etenkin autistisia lapsia. He saattavat myös haluta tuntea paljon jotain tietynlaista kosketusta.

Ensin alleviivaan ne asiat, joista en pidä JA SITTEN YMPYRÖIN SEN MISTÄ PIDÄN. Jotkut asiat saatan alleviivata ja ympyröidä! 

  • paidat, hihat ja kaulukset
  • laput niskassa tai saumat
  • vetoketjut tai kuminauha vyötäröllä
  • sukat, saumat varpaiden kohdalla
  • shortsit ja pitkät housut, farkut  alusvaatteet
  • alushameet, mekot, puolihameet
  • hatut, lakit, pipot, pääpannat, huivit, huput
  • silkki, farkkukangas, puuvilla ja flanelli
  • sametti, villa, viskoosi, polyesteri, karvapinta
  • vaateiden sovittaminen kaupassa
  • kaulakorut ja muut korut
  • se, että joku antaa minulle suukon
  • suihkussa käyminen
  • kylvyssä käyminen
  • uiminen ja saunominen
  • hiusten harjaaminen ja kampaaminen
  • hiusten peseminen shampoolla
  • hiusten ja kynsien leikkaaminen
  • se, että ihmiset halaavat minua
  • se, että joku törmää minuun
  • se, että joku koputtaa tai taputtaa minua olkapäälle
  • pehmeä kevyt koskettelu, silittely
  • se, että joku kutittaa minua
  • pieniä haavoja aiheuttavat tapaturmat
  • varma , luja kosketus, paini
  • verikoe, rokotus
  • se, että joku pitää minua kädestä, kättely, tervehtiminen
  • se, että lääkärit ja sairaanhoitajat koskettavat minua
  •  odottamaton kosketus
  • jokin muu:

Kipu -Kivun kokeminen

Kipu on sitä, mitä ihmiset tuntevat, kun he ovat satuttaneet itsensä. Useimmat ihmiset tuntevat kipua, jos he loukkaantuvat. Joskus ihmiset tuntevat kipua ollessaan sairaita.

Kipua tuntiessaan useimmat ihmiset lopettavat automaattisesti sen, mitä olivat tekemässä ja hakevat apua. Mutta jotkut autistiset eivät ehkä tunne, milloin ovat sairaita tai loukanneet itsensä. He eivät ehkä tiedä, milloin he tarvitsevat apua. He saattavat olla niin keskittyneitä johonkin, mitä ovat tekemässä, etteivät huomaa, milloin ovat satuttaneet itsensä. 

Toiset autistiset taas tuntevat liikaa kipua. Pienet asiat saattavat sattua todella paljon. Jotkut kokevat vähäisen kosketuksen kipuna ja voimakkaan kosketuksen mielihyvää tuottavana.

Alleviivaan asiat, jotka AIHEUTTAVAT minulle KIPUA:

  • kaverin tönäiseminen voimakkaasti tai lyönti
  • kaatuminen
  • painavan esineen pudottaminen varpaille
  • liian kuuman ruuan syöminen
  • sormen jääminen oven väliin
  • haavan leikkaaminen sormeen, veren vuotaminen
  • liian kuuma tai kylmä vesi
  • kipeä kurkku tai kuume
  • päänsärky tai mahakipu
  • paljaat kädet kylmällä ilmalla ilman käsineitä
  • verikoe, rokotus
  • hampaan paikkaus hammaslääkärissä 

Alleviivaan sen, mikä minun kohdallani pitää paikkansa. 

  • tunnen harvoin kipua, voin loukata itseni, huomaamatta sitä
  • olen hyvin herkkä kivulle, monet asiat satuttavat minua paljon
  • kerron esimerkkejä….

Hajuaisti – Haistaminen

Haistamisen avulla ihmiset saavat tietoa maailmasta nenänsä kautta. Kaikilla asioilla maailmassa on haju. Voimakkaita hajuja ovat kukkien tuoksu tai ilmassa oleva tuoksu sateen jälkeen tai tuoksukynttilä tai vastaleivottu leipä. Sanotaan, että nämä asiat tuoksuvat hyvälle. 

Voimakkaista hajuista, kuten pilaantuneen ruoan tai kakkavaipan hajusta sanotaan, että nämä asiat haisevat pahalle. Yleensä lapset eivät ole erityisen kiinnostuneita asioiden hajuista. 

Monet, joilla on autismi, kiinnittävät huomiota siihen, miltä asiat haisevat. Jos en pidä siitä, miltä jokin haisee, minun voi olla vaikea keskittyä mihinkään muuhun. 

Alleviivaan sen, mikä minun kohdallani pitää paikkaansa 

  •  joskus jokin tietty haju vetää helposti huomion puoleensa
  • huomaan monista asioista, miltä ne haisevat
  • poimin usein asioita käteeni haistellakseni niitä
  • saattaisin mielelläni haistella ihmisten hiuksia ja ihoa
  •  mikään ei tunnu haisevan ja tuoksuvan ollenkaan
  • jotain muuta …..

pidän näiden asioiden hajusta …..

en pidä näiden asioiden hajusta

Näköaisti – Näkeminen

Näkeminen on sitä, mitä ihmiset tekevät silmillään. Monet autistiset lapset näkevät asioita, joita muut ihmiset eivät huomaa. Jotkut autistiset pitävät todella paljon tiettyjen asioiden katsomisesta tai katselemisesta, esim. pyörivät ja kiiltävät esineet. 

Joskus näköärsykkeitä tulee samanaikaisesti liikaa, jolloin voi tuntua siltä, että kaikki “sulautuu yhteen” ja on vaikea erottaa sitä, mitä pitäisi nähdä

Alleviivaan sen mikä minun kohdallani pitää paikkansa. 

Teen mielelläni näitä asioita: 

  • katselen pyöriviä esineitä, kuten tuulettimia
  • katselen pinottuja tai riviin järjestettyjä esineitä
  • katselen nopeasti ohi vilahtelevia asioita (kuten kirjan sivut, hissi tai pyykit pesukoneessa)
  • katson asioita silmäkulmastani
  • pitelen käsiäni ja sormiani eri asennoissa silmieni edessä
  • tuijotan suosikkiasioitani pitkän aikaa
  • katselen tietyn muotoisia ja värisiä asioita yhtäaikaa
  • katselen kirkkaita valoja
  • hermostun tai tulen levottomaksi, jos huoneessa on liikaa tavaraa tai värejä
  • kirjojen lukeminen on minulle vaikeaa
  • pallopeleissä pelkään pallon syöksyvän vaarallisesti minua kohti
  • jotain muuta: 

Minulle tuttuja paikkoja, joissa on liikaa nähtävää yhdellä kertaa, ovat:

Makuaisti – Maistaminen

Maistaminen on jotain, mitä tapahtuu kun syön tai juon. Kaikilla on lempiruokia ja ruokia, joista he eivät pidä. Erilaiset maut koetaan eri tavoilla. Ruokavalikoivuus voi johtua myös pures-kelun vaikeudesta tai erilaisista tuntokokemuksista. 

Jotkut autistiset pitävät ruuan väriä tai rakennetta hyvin tärkeänä. Etenkin jotkut lapset joisivat mieluummin kuin söisivät. Jotkut lapset maistelevat mielellään asioita, jotka eivät ole syötäviä. He saattavat laittaa paperia tai leluja tai muita esineitä suuhunsa. Jotkut lapset haluavat syödä samaa ruokaa joka aterialla joka päivä. Jos asia on näin, vanhemmat saattavat sanoa, että lapsi on valikoiva ruuan suhteen. 

Kun vanhempani sanovat “sitä täytyy vain maistaa” tai “kunhan kokeilet sitä” tai “haukkaat vain pienen palan”, se tarkoittaa, että minun tarvitsee ottaa vain yksi suullinen ja sitten pureskella ja nielaista se. Kun olen saanut nieltyä, minun ei tarvitse ottaa lisää samaa ruokaa sen aterian aikana, ellen itse halua. 

Alleviivaan asiat, jotka ovat minulle tärkeitä ruuassa.

  •  ruuan rakenne, miltä se tuntuu suussani
  • ruuan maku, miltä se maistuu
  • ruuan väri
  • että ruoka-aineita ei sekoiteta keskenään
  • että ruoka-aineet sekoitetaan keskenään
  • tarve syödä samanlaista ruokaa joka päivä
  • tarve maistaa erilaisia asioita, uusien asioiden kokeminen
  • jokin muu:

Liike- ja tasapainoaisti

Kun liikkeiden suorittaminen on vaikeaa, sanotaan, että henkilöllä on motorisia vaikeuksia. Liikunnallisten uusien taitojen oppiminen saattaa kestää kauemmin kuin muilla lapsilla. 

Monet ihmiset, joilla on autismi, liikuttavat kehoaan tietyillä tavoilla. Silloin puhutaan maneereista, joita on ”pakko” tehdä. Ne eivät kuitenkaan liity liike- eikä tuntoaistihäiriöihin. 

Alleviivaan liikkeet, joita joskus teen

  • räpyttelen käsiäni
  • hypin tasajalkaa
  • heijaan itseäni edestakaisin
  • pyörin ympäri paikallani
  • kävelen edestakaisin tai kävelen ympyrää
  • heiluttelen sormiani tai pitelen niitä erilaisissa asennoissaa
  • räpyttelen käsiäni tai sormiani nopeasti
  • jotain muuta 

Lapset, joilla ei ole autismia, saattavat joskus liikkua samoilla tavoilla, mutta eivät yhtä usein kuin minä. Minun liikkeilleni on olemassa syitä. 

Liikun tällä tavoin, kun:  (alleviivaa) 

  • olen innostunut ja tunnen itseni onnelliseksi
  • olen jännittynyt, jokin ahdistaa tai hämmentää minua
  • olen ikävystynyt, minulla ei ole mitään muuta tekemistä
  • se on tapa/olen tehnyt sitä kauan
  • jotain muuta 

Liikkeiden ajat ja paikat

Useimmat minun ikäiseni eivät liiku samalla tavalla kuin minä. He eivät räpyttele käsiään tai heijaa itseään tai pyöri ympäri kovin usein. 

Minun liikkeeni saattavat häiritä opettajia, lapsia ja vanhempia. Liikkumiseni saattaa huolestuttaa heitä, koska se saa minut näyttämään erilaiselta kuin muut ja he pelkäävät muiden pilkkaavan minua. 

  • Kun muut lapset ja aikuiset oppivat lisää autismista, liikkeitteni näkeminen ei häiritse heitä enää niin paljon. 
  • Jos heillä olisi autismi, he luultavasti liikkuisivat myös samalla tavalla. 
  • Joskus jotkut sanovat, että olen kömpelö. Esimerkiksi, kun pyöräilen ja katson sivulle, niin ohjaustanko kääntyy samaan suuntaan ja minun on vaikea pyöräillä. 
  • Yhtäkkiä yllätyn, kun putoan tuolilta, sillä kehoni ei tunnista, missä kohdassa tuolia istun. 
  • Minun on vaikea tunnistaa, miten paljon voimia tarvitsen halaamiseen tai karkkipussin avaamiseen ja siksi minulle sattuu usein vahinkoja. 
  • Usein en voi toimia, ellen näe, mitä sormet tai jalat tekevät. 
  • Joskus välimatkojen arviointi on hyvin vaikeaa. 
  • Tasapainon säilyttäminen esim. liukuportaissa ja hississä on vaikeaa ja vastenmielistä. 
  • Pelkään korkeita paikkoja, kaatumista ylämäessä, epätasaisessa maastossa, esim. metsässä ja ulkona liukkaalla kelillä.

Vastaa

Vieritä ylös