Aistihaasteiden tunnistaminen

Tällä oppitunnilla tutustutaan sensorisen integraation käsitteeseen. Videot perustuvat Sensorisen Integraation Terapian Yhdistyksen, SITY ry:n verkkosivuston teksteihin, joihin voi tutustua tarkemmin täällä.

Oppituntiin sisältyy tekstejä, kaavioita ja 6 videota.

  • Miksi on tärkeää tutustua sensorisen integraation teoriaan ja SI-terapiaan 1:32
  • Sensorisen integraation käsite 1:18
  • Epätavallinen reagointi aistimuksiin 2:14
  • Motoriset taidot 1:09
  • Tasapaino- ja liikeaistimusten käsittely 1:39
  • Puheen ja kielen kehitys, käyttäytyminen1:36

Videoiden kokonaiskesto 8:46

Aistisäätelyn vaikeuksien varhainen tunnistaminen

  • Aistisäätelyn vaikeudet on tärkeitä huomata varhain, sillä aistisäätely on vahvasti yhteydessä lapsen haastavaan käyttäytymiseen, pulmiin vuorovaikutussuhteissa, voimakkaisiin tunnereaktioihin ja tunteiden säätelyn haasteisiin.
  • Aistisäätelykyky vaikuttaa myös arjen taitojen oppimiseen ja itsesäätelyn taitojen kehittymiseen. 
  • Neuropsykiatrisesti oireilevan ja aistisäätelypulmaisen lapsen pulmien tunnistaminen voi olla vaativaa. Lapsen on usein vaikea pukea sanoiksi hyvin kokonaisvaltaisia kehollisia tuntemuksiaan. Lapsen voi olla myös vaikea oivaltaa, että oma aistien kautta välittyvä kokemus ja tuntemus poikkeavat toisen tavasta kokea ja tuntea aistimuksia.
  • Aistiongelmat voivat häiritä monenlaista toimintaa. Ne voivat vaikuttaa esimerkiksi lapsen tai nuoren liikuntaa, osallistumista koulutunneille, syömistä, peseytymistä, pukeutumista ja sosiaalista vuorovaikutusta toisten kanssa.
  • Tärkeintä on kuitenkin tukea lapsen kokemusten jakamista vuorovaikutustilanteissa ja ennakoida arkea.

Miksi on tärkeää tutustua sensorisen
integraation teoriaan ja SI-terapiaan?

  • huoli herää, vaikka lapsi näyttää terveeltä
  • aistiherkkyyttä
  • tarkkaavuuden ja vireystilan haasteita
  • kömpelyyttä
  • oppimisvaikeuksia
  • aistihaasteita liittyy usein nepsy-haasteisiin (autismikirjo, ADHD, ADD, oppimisvaikeudet jne.)

Sensorisen integraation käsite

  • aivojen ja kehon yhteistoiminta
  • aivojen aistitieto ohjaa toimia
  • luo perustan oppimiselle ja tarkoituksenmukaiselle toiminnalle
  • myös terapiamenetelmä, kehittänyt A. Jean Ayres

Normaalisti kehittyvä lapsi

Normaalisti kehittyvällä lapsella sensorinen integraatio kehittyy automaattisesti ja jatkuvasti. Lapset saavat tiedostamattaan paljon sensorista informaatiota, jonka he analysoivat, yhdistävät ja käyttävät hyväkseen kehittääkseen taas vaativampia taitoja. Kasvavalle lapselle aistitiedon integroiminen on hauskaa ja se mahdollistaa itseohjautuvuuden sekä halun oppia. 

Miten tunnistaa sensorisen integraation häiriön merkkejä? 

Yliherkkyys tai epätavallinen reagointi aistimuksiin

  • vetäytyminen, välttely
  • pelko liikettä ja korkeita paikkoja kohtaan
  • äänet, hajut, valo
  • kivun tunnistaminen
  • ihmisjoukot hämmentävät

Motoriset taidot

  • liikunnallisten leikkien vältteleminen
  • haluttomuus osallistua liikuntatunteihin ja urheiluharrastuksiin
  • liikuntatehtävien virheellinen suorittaminen

Tasapaino- ja liikeaistimusten käsittely

  • molempien käsien ja kehon puolien yhteistyö
  • hakeutuminen liikkeeseen
  • kompastelu ja kaatuilu
  • asennon ylläpitämisen vaikeus
  • kätisyys vakiintumaton

Puheen ja kielen kehitys, käyttäytyminen

  • sanojen ymmärtäminen edellyttää monen aistijärjestelmän integraatiota
  • käyttäytymisen hallinta
  • heikko itsetunto

Miten tunnistaa aistihaasteita käytännössä?

Toimintaterapeutti Sirpa Kaurasen pitkä ja monipuolinen ura käynnistyi vuonna 1992. Hän toiminut päätoimisena ammatinharjoittajana omassa yrityksessään vuodesta 1994. Toimintaterapeuttina Sirpa on erikoistunut sensorisen integraation terapiaan. Tmi Sirpa Kaurasen toimitilat sijaitsevat Somerolla vanhassa kansakoulussa. 

Vauvaikäisen aistihaasteiden tunnistaminen

SI-terapeutti Sirpa Kauranen

Vanhemmat näkevät varhaisia merkkejä

  • lapsi reagoi herkästi
  • nukkuu huonosti
  • herkkä kosketukselle
  • imemisessä ongelmia
  • motorinen ohjailu ei etene
  • ei viihdy lattialla
  • ei käänny vatsalleen
  • ei tavoittele esineitä

Neuvolassa tulee kuunnella vanhempia

  • etenkin kun vanhemmat havainnoivat useita huolen aiheita
  • kun lapsi ei ole tyytyväinen
  • ei viihdy lattialla, pään kannatus heikkoa
  • neuvolan tulisi tarttua huoleen varhaisessa vaiheessa
SI-terapeutti Sirpa Kauranen

Varhaiskasvatusikäisen lapsen aistihaasteiden tunnistaminen

SI-terapeutti Sirpa Kauranen

Varhaiskasvatuksen havainnot

  • lapsi voi olla levoton
  • keskittymätön
  • syrjäänvetäytyvä
  • ei toimi ryhmässä
  • silloin toimintaterapian paikka
  • kouluikäisiä lähetetään paljon, mutta tarve olisi ollut jo aiemmin

Varhaisia merkkejä vauvoilla ja leikki-ikäisillä

  • ärsyyntymis- ja häiriöherkkyys. lapsi voi kokea perushoivan tilanteet epämukavina, olla herkästi ärtyvä ja itkuinen, säpsähtää ennakoimattomia ääniä hätääntyneellä itkulla
  • rauhoittumisen vaikeus. usein vain tietyn ihmisen rauhoittelu auttaa, lapselle tuttu ja turvallinen aistikokemus sekä vuorovaikutus
  • vastenmielisyys tavanomaisia aistikokemuksia kohtaan. lapsi karttaa esim kevyttä kosketusta tai ei nauti ilmaan nostamisesta ja hyppyyttämisestä
  • syömiseen liittyvät pulmat, kuten imemisen ja nielemisen sekä kiinteisiin ruokiin siirtymisen haasteet
  • nukkumiseen liittyvät pulmat, esim. unille rauhoittumisen vaikeus, uni-valve -rytmin haasteet

Esikoulu- ja kouluikäisten lasten aistisäätelyn vaikeudet voivat olla esim.

  • aistiyliherkkyys, joka voi näkyä vetäytymisenä tai levottomuutena kosketukseen, ääniin tai hajuihin. Tämä rajoittaa usein osallistumista ja kavereiden kanssa toimimista
  • päivittäisten toimien haasteet, jotka voivat näkyä siirtymätilanteissa tai esim. aisteja kuormittavissa päivähoidon tai koulun ruokailutilanteissa
  • raivokohtaukset voivat olla pitkiä, sillä kuormitus tekee rauhoittumisen vaikeaksi

SIPT-testi

  • arviointi, haastattelut
  • havainnointi ryhmässä
  • terapia ei aina riitä, tarvitaan myös ohjauskäyntejä
  • arvioinnin avulla saadaan laaja kuva lapsen haasteista

Sensory Integration and Praxis Test™ (SIPT) – lue lisää Sity ry:n sivuilta

SI-terapeutti Sirpa Kauranen

SIPT-testistä lyhyesti


(SIPT – Sensory Integration and Praxis Test™)

SIPT-testistö on tarkoitettu 4.0 – 8.11. -vuotiaille lapsille. Arviointi antaa ymmärrystä lapsen aistitiedon käsittelyn (sensorisen integraation) ja motorisen ohjailun (praksian) ongelmiin.

Niiden vaikutukset heijastuvat lapsen toimintakykyyn, leikkiin, oppimiseen sekä kykyyn hallita tunteita ja käyttäytymistä jokapäiväisissä tilanteissa.

Arviointi luo perustan terapiamenetelmän valinnalle ja terapian suunnittelulle.

SIPT-arviointi voidaan jakaa karkeasti neljään osaan:

  • 1) nähdyn hahmottaminen
  • 2) kehosta tulevan aistitiedon käsittely (tuntoaisti, asennon ja liikkeen aistiminen/hahmottaminen)
  • 3) motorisen toiminnan suunnittelu ja tuottaminen eli kyky
  • – jäljitellä kehon ja käsien erilaisia asentoja
  • – jäljitellä suun alueen yksittäisiä ja sarjallisia liikkeitä
  • – jäljentää kuvioita ja tuottaa kolmiulotteisia palikkarakennelmia
  • – tuottaa käsien ja sormien liikesarjoja
  • – muuntaa omaksi toiminnaksi sanallinen ohje, joka sisältää kehon tietoisuuteen ja suuntiin liittyviä käsitteitä
  • 4) aistitiedon käsittely ja liikkeiden tuoton hallinta
  • – kehon puolien yhteistyön sujuvuutta
  • – tasapainon hallinta, joka edellyttää asento- ja tasapaino-liikejärjestelmien yhteistyötä näön kanssa, mikäli silmät ovat auki
  • – silmän ja käden yhteistyön tarkkuutta

SIPT-arvioinnin kokonaisuus

Arviointiin sisältyy testien kliininen havainnointiosuus, vanhempien kyselylomake sekä ohjatun ja vapaan leikin havainnointi, joka antaa arvokasta tietoa lapsen oma-aloitteisuudesta, kiinnostuksen kohteista, leikin kehityksestä ja vuorovaikutuksesta.

Testaustiltanteiden jälkeen terapeutti kokoaa arvioinnin tulokset ja esittelee ne vanhemille. Tällöin tarkastellaan miten arviointitulokset ja arjen ongelmat liittyvät toisiinsa. Tältä pohjalta laaditaan terapiatavoitteet. Terapeutti ohjaa vanhempia sekä tarvittaessa päivähoitoa/koulua lapsen tukitoimissa.

Mikäli lapsi pystyy toimimaan riittävän hyvin ohjauksessa, keskittymään ja orientoitumaan testitehtävien tekemiseen, varsinaiseen arviointiin riittää noin neljä tapaamiskertaa.

Arvioinnilla on tärkeä erotusdiagnostinen merkitys

Mikäli arviointitulokset osoittavat, että lapsen ongelmat eivät selity sensorisen integraation ja/tai praksian alueen ongelmilla, lapselle ei suositella sensorisen integraation terapiaa. Hän hyötyy todennäköisesti muista tukitoimista enemmän.

Lähde: sity.fi

Miten lapsi pääsee toimintaterapiaan?

Lapsi ohjautuu toiminta- ja fysioterapiaan neuvolan, koululääkärin, yksityislääkärin, terveyskeskuksen tai sairaalan lähettämänä.  

Lapsen ongelmien luonteesta ja laajuudesta riippuen arviointi ja kokonaisvaltaisen kuntoutussuunnitelman tekeminen tapahtuu

  • terveyskeskuksen/kunnan perusterveydenhuollon tai sairaalan kuntoutustyöryhmässä, 
  • yliopistollisen sairaalan foniatrian, lastenneurologian tai lastenpsykiatrian yksiköissä.                                           

Käytännöt arviointiin ohjautumisessa ja toimintaterapiakuntoutuksen toteuttamisessa vaihtelevat paikkakunnittain.

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös