5. Onko lapsen taitoharjoittelusta kotona hyötyä?

Toteuta KESY-keskustelu uudelleen harjoittelun jälkeen

Kun lapsi on harjoitellut uusia taitoja kotona riittävän ajanjakson, toteuttakaa KESY-keskustelu uudelleen. Kun uuden keskustelun lopputulosta eli valokuvaa KESY-pelipöydästä verrataan edelliseen valokuvaan, näemme, miten lapsi itse arvioi omaa edistymistään. Samalla aikuinen pystyy vertaamaan omaa näkemystään taitojen harjoittelun tuloksista.

  • Vertaa aloitusvaiheen KESY-valokuvaa uuteen valokuvaan.
  • Näkyykö korttien asettelussa muutosta parempaan? Onko se pysynyt samana? Vai onko tapahtunut muutos huonompaan?
  • Juttele lapsen kanssa, miten harjoittelu on mennyt hänen omasta mielestään.
  • Onko jotain, mitä lapsi voisi tehdä toisella tavalla?
  • Onko jotain, mitä aikuiset voisivat tehdä toisella tavalla?
  • Jatketaanko taitojen harjoittelua?

Miten jatketaan?

Tarkempi arviointi huoltajan ICF-lomakkeella

Jos tuntuu, että omatoiminen taitovalmennus ei tunnu riittävän haasteiden voittamiseen, kannustamme toteuttamaan lapsen toimintakyvyn arvioinnin huoltajan ICF-lomakkeella.

Kun käytämme ICF-lomakkeita taitovalmennuksen arvioinnissa, puhumme samaa kieltä kuin varhaiskasvatuksen, opetuksen ja soten ammattilaiset. Käytämme samoja käsitteitä ja samoja arvioinnin malleja, jolloin pystymme osoittamaan toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset yhtenevästi.

Huoltajien ei tarvitse tuntea ICF-luokitusta ja siihen liittyviä koodeja. Huoltaja voi kuitenkin täyttää ICF-lomakkeita itsenäisesti vastaamalla lomakkeen kysymyksiin.

Huoltajan ICF-lomake

  • Lataa huoltajan lomake oppitunnin materiaaleista.
  • Lomake sisältää apukysymyksiä, jotka helpottavat arviointia.
  • Arvioi lapsen toimintakykyä asteikolla 0 – 4.
  • Jos arvio on 1-4, kerro muutamalla lauseella, miten haaste ilmenee arjessa.
  • 0 = ikätasolla, ei huolta
  • 1 = tarvitsee harjoittelua
  • 2 = tarvitsee tukea
  • 3 = erityistä vaikeutta
  • 4 = ehdoton ongelma

    Mitä hyötyä saamme huoltajan ICF-lomakkeen täyttämisestä?

    • Huoltaja voi toimittaa ICF-lomakkeen sivistys- ja sote-palveluihin. Tällöin ammattilaiset saavat tietoa lapsen tai nuoren toimintakyvystä kotiympäristössä yhteisellä arviointimenetelmällä. Huoltaja ja ammattilainen voivat täyttää/täydentää lomaketta myös yhdessä.
    • Kun huoltajien arvio yhdistetään ammattilaisten arvioon ICF:n avulla, saadaan kokonaisvaltainen kuva lapsen tai nuoren toimintakyvystä. Yhdistämällä useita arvioita luodaan lapsen toimintakykyprofiili. Se kertoo yhdellä sivulla, missä ovat lapsen vahvuudet ja missä haasteet.
    • Huoltajien täyttämä ICF-lomake voi käynnistää ammattilaisten laajemman arvioinnin, mikä voi johtaa tukitoimien ja tutkimusten käynnistymiseen.

    Apua arviointiin

    Havainnoinnin merkityksestä

    Oppiakseen ymmärtämään lasta ja hänen tarpeitaan, aikuisen on tärkeää havainnoida häntä ja hänen toimintaansa arjen eri tilanteissa.

    Havainnointi vaatii aikuiselta aitoa läsnäoloa, keskittymistä siihen, mitä tilanteessa tapahtuu ja avointa ihmettelyä sekä kysymyksiä.

    • Näemmekö mitkä ovat lapsen/nuoren vahvuudet, eteenpäin kantavat voimavarat ja valmiudet?
    • Näemmekö kaikki tilanteeseen vaikuttavat seikat?
    • Näemmekö todella sen, mitä lapsi/nuori tekee vai sen, mitä hänen pitäisi tehdä?

    Aikuisella tulee olla käsitys siitä, mitä havainnoidaan.
    Tässä tulee ICF avuksi.

    • Tutustu ensin alla eri ikäkausien havainnointiin lyhyesti. Saat nopeasti kuvan siitä, mitä tulisi havainnoida.
    • Tutustu sen jälkeen kyseisen ikäryhmän ICF-lomakkeen apukysymyksiin. Ne ovat tarkempia ja konkreettisia kysymyksiä, joihin vastaamalla pystyt täyttämään varsinaisen ICF-lomakkeen ketterästi.
    Neuropsykologi Riitta Valtonen

    Vanhempien havainnoilla suuri merkitys

    • ammattilaisten tulee kuunnella vanhempia
    • jos ammattilainen toteaa, että vielä ei ole syytä ryhtyä toimiin, silloin on perheille annettava perusteet, miksi odotellaan

    Mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä?

    Neuropsykologi Riitta Valtonen
    • oireita tunnistetaan yhä paremmin, myös lievempiä
    • myös lievempiin pulmiin tulee kiinnittää huomiota
    • oireilun vaikutukset näkyvät aikuisiässä
    • pulmat lievenevät, mutta ovat pysyviä
    • miten autamme ihmisiä pysymään työkykyisinä?

    Mitä toimintakyky kertoo?

    Toimintakyky kertoo,

    • miten ihminen toimii ja selviää siinä ympäristössä, jossa hän elää.

    Mutta

    • diagnoosi ei yksin riitä kuvaamaan yksilön päivittäin kohtaamia toimintakyvyn haasteita.
    • diagnoosi ei kerro henkilön omasta kokemuksesta. Toimintakyky voi olla erilainen, vaikka henkilöillä olisi sama diagnoosi.
    • toimintakyky muuttuu yleensä ajan myötä.
    • toimintakyvyn rajoitteita voi olla, vaikka ei olisi diagnoosia.

    Siksi

    • tarvitsemme kirjattua ja yhtenäistä tietoa toimintakyvystä palvelutarpeen arviointiin
    • ICF mahdollistaa yhteisen rakenteisen kirjaamisen ja kuvaamisen asiakastyössä ja sähköisissä tietojärjestelmissä.
    • Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen perusteet 2022, Kela ja THL suosittelevat ICF:n käyttöä

    Kun käytämme ICF-lomakkeita taitovalmennuksen arvioinnissa, puhumme samaa kieltä kuin varhaiskasvatuksen, opetuksen ja soten ammattilaiset. Käytämme samoja käsitteitä ja samoja arvioinnin malleja, jolloin pystymme osoittamaan toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset yhtenevästi.

    Kokemus on osoittanut, että ICF nostaa esiin yksilöt,
    jotka tarvitsevat enemmän tukea ja kuntoutusta.
    Se auttaa ohjaamaan oikeat henkilöt
    vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin.

    Eri ikäkausien havainnoinnista lyhyesti

    0-2-vuotiaan lapsen kehityksen tarkastelu 
    (ICF-CY:n koodiston mukaan)

    Näitä asioita huoltajien ja ammattilaisten tulisi tarkastella

    • miten lapsi tutkii esineitä, mm. koskettamalla, maistamalla ja haistamalla, (suoritusten ja osallistumisen taso)
    • miten lapsi oppii leikkimällä ja toimimalla erilaisten esineiden kanssa,
    • miten lapsi oppii ylläpitämään asentoa ja muuttamaan sitä  (mm. pään asennon kontrolloiminen ja muuttaminen, istuminen, seisominen).
    • tarkastellaan ikäkauteen liittyviä kehon/ruumiin toimintoja, joita ovat mm. sensoriset tekijät(mm. muodon, koon, värin, pinnan aistiminen), tunteiden säätely, syöminen ja ruuan vastaanottaminen sekä erilaiset kasvua ylläpitävät tekijät.
    • Ympäristötekijöistä huomiota kiinnitetään tässä ikävaiheessa mm. sopivaan ruokaan ja juomaan, leikkivälineisiin, perhesuhteisiin sekä tarjolla oleviin sosiaalipalveluihin. 

    3-5-vuotiaan lapsen kehityksen tarkastelu 
    (ICF-CY:n koodiston mukaan)

    Tarkastellaan leikki-ikäisen kehitystä

    • Suoritusten ja osallistumisen tasolla mm. kielen ja peruskäsitteiden oppimista, puhutun kielen ja nonverbaalisen viestinnän merkityksen ymmärtämistä ja toteuttamistaomassa toiminnassa,
    • liikkumista ulko- ja sisätiloissa, wc-toimintoja, omatoimista syömistä ja juomista sekä osallistumista leikkiin.
    • Kehon/ruumiin toiminnossa huomiota kiinnitetään mm. säännölliseen nukkumisrytmiinhuomiokykyyn, muistiin, havainnointiin, äänteiden ja puheen tuottamiseen, virtsanpidätyskykyyn sekä kehon asennon tasapainoon ja liikkeisiin. 
    • Ympäristötekijöistä tarkastellaan mm. päivittäiseen elämään, kommunikaatioon, koulu- tukseen, kulttuuriin ja leikkiin sisältyvien esineiden ja teknologian osaamista (esim. tietokoneen, television, polkupyörän, huonekalujen ja pelien käyttö) sekä perheen ja ystäväpiirin koostumusta. 

    6-12-vuotiaan lapsen kehityksen tarkastelu 
    (ICF-CY:n koodiston mukaan)

    Koulunkäynnin alkaessa

    • suoritusten ja osaamisen tasoon sisältyy koulussa tarvittavien taitojen osaamista, kuten lukemista, kirjoittamista, laskemista, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Lisäksi lapsen kehityksessä huomiota kiinnitetään päivittäisen rutiinin osaamiseen (herääminen aamulla, aikataulujen noudattaminen), stressinsietokykyyn, oman käytöksen hallitsemiseen, turvallisuuden huomioimiseen sekä pesu- ja pukeutumistoimintojen osaamiseen.
    • Ikäkauden mukaisiin kehon/ruumiin toimintoihin kuuluvat mm. perusmielentoiminnot (esim. syyn ja seurauksen ymmärtäminen), huomio- ja keskittymiskyky, psykomotorinen kontrolli, tunteiden säätely, artikulaatio sekä kehon asentojen ja liikkeiden kontrolli ja koordinointi.
    • Ympäristötekijöissä painottuvat edelleen perhe, ystävät ja päivittäiseen elämään liittyvien esineiden ja tekniikan osaaminen, mutta myös asenteet perhettä ja ystäviä kohtaan. 

    13-17-vuotiaan nuoren kehityksen tarkastelu 
    (ICF-CY:n koodiston mukaan)

    Ikävuosina 13-17 tarkastellaan

    • suoritusten ja osallistumisen tasolla koulussa tarvittavien taitojen lisäksi mm. puhelimen, sähköpostin ja kulkuvälineiden käyttöä. Lisäksi osa-alueeseen sisältyy kotitöiden tekeminen ja ruuan laitto, toisten auttaminen sekä ihmissuhteiden luominen ja ylläpitäminen.
    • Ruumiin/kehon toiminnoissa mukaan tulevat aikaisempien ikäkausien sisältöjen lisäksi murrosikään kuuluvat kasvutekijät. Ikäkauteen kuuluvina ympäristötekijöinä mainitaan perheen ja ystävien lisäksi mm. yhteisön muut jäsenet, vertaisryhmät ja naapurit sekä ympäristön sisältämä tekniikka (esim. kommunikaatio- ja kuljetusvälineet).

    Lähde:  Ellingsen, K.M. & Simeonsson, R.J. 2011. ICF-CY Developmental Code Sets.

    Mitä arvioimme ICF-lomakkeella?

    Arvioimme lapsen/nuoren toimintakykyä seuraavien ICF:n kolmen osa-alueen mukaan

    Ruumiin/kehon toiminnot

    • ensimmäiseksi on tärkeä tunnistaa neurokirjon piirteitä, joihin lapsi ei voi itse vaikuttaa
    • esimerkiksi aistisäätelyn haasteet, kipu, tunnesäätely jne.
    • vasta tunnistamisen jälkeen voimme etsiä sopivia keinoja ja korvaavia toimintoja haasteisiin

    Suoritukset/taidot ja osallistuminen

    • tällä osa-alueella havainnoimme, miten neurokirjon haasteet heijastuvat suorituksiin, miten lapsi pärjää arjessa
    • tutkimme, mitä taitoja lapsella on ja mitä taitoja tulisi harjoitella

    Ympäristötekijöiden vaikutus

    • monet ympäristötekijät vaikuttavat lapsen/nuoren toimintaan ja käyttäytymiseen välillisesti
    • sellaisia tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset apuvälineet, lääkkeet mutta myös ympäristön emotionaalinen tuki ja ihmisten asenteet
    • ICF-lomakkeella kysymme myös, miten lapsi ja perhe ovat saaneet yhteiskunnan palveluita
    • tässä arvioimme, ovatko ympäristötekijät edistäneet vai rajoittaneet lapsen/nuoren kasvua ja hyvinvointia

    Oppimaa on koostanut ICF-lomakeet sekä huoltajille että ammattilaisille:

    • huoltajien ICF-lomake eri ikäryhmille
    • ammattilaisten ICF-lomake eri ikäryhmille

    Vastaa

    Vieritä ylös